OpiskelijaTopi Tiihonen
Koulu Teknillinen korkeakoulu
Matkakohde Delft University of Technology, Hollanti
Aika 09.09.2004 - 31.01.2005
Vaihto-ohjelma

Hakuprosessi

Hakuprosessini Erasmus-vaihtoon sai alkunsa vuoden 2004 alkupuolella. Opintojen ollessa jo tietyssä vaiheessa opiskelukohteen kriteereiksi nousivat, kokemusten ohella, opintojen soveltuvuus luettavaan pää-/sivuaineeseen sekä englannin kieli. Opiskelen ympäristö- ja yhdyskuntatieteen osastolla pää-aineenani vesitaloutta ja vaihtojakson tarkoitus oli saada perspektiiviä vesitalouden opiskeluihin muualta Euroopasta ja nimenomaan perusopintojen ulkopuolelta. Sopivaa kohdetta etsiessäni törmäsin ongelmaan. TKK:lla ei ollut voimassaolevaa sopimusta minkään yliopiston kanssa, jossa olisi voinut lukea vesitaloutta englannin kielellä ja jos paikka oli johonkin sopivaan yliopistoon, se oli tarkoitettu muiden osastoiden käytettäväksi. Tästä huolimatta aloin keskittämään huomiotani Hollannin suuntaan, koska maan maine vesitalouden yhtenä pioneerina Euroopassa tuskin on uutinen kenellekään ja toisaalta kaikki master tason opinnot suoritetaan Hollannissa englannin kielellä. Delftin teknillinen yliopisto on ainoa suuri teknillinen yliopisto Hollannissa ja TKK:lla oli sinne muutama vaihto-oppilas paikka materiaalitekniikan osastolle ja samaten arkkitehtiosastolle. Kävin läpi yliopiston kurssitarjontaa, joka oli selkeästi esillä koulun netti-sivuilla, ja totesin sen soveltuvan täydellisesti pää-aineeni opintoihin syyslukukauden osalta.  KV-toimiston ratkaisevan kannustuksen innoittamana lähetin ensin postia Delftin faculty of civil engineeringin kansainvälisten asioiden koordinaattorille saadakseni idean siitä, oliko minulla mahdollisuuksia paikkaan ja jos oli, kuinka minun tulisi menetellä jatkossa. Käytännössä siis selitin tilanteeni ja motivaationi Delftin yliopistoa kohtaan ja sain vastaukseksi ohjeen hakea normaalisti kevään Erasmus haussa kyseiselle osastolle ja jatkaa siitä eteenpäin. Näin tein ja paria kuukautta myöhemmin sain myönteisen vastauksen kaikkien tarpeellisten lomakkeiden kera. Esimerkiksi katon saa varmistettua pään päälle täyttämällä vain yhden lomakkeen ja lähettämällä sen eteenpäin. Tällä tavalla avaimet odottavat noutajaansa jo paljon ennen kun itse saavut paikalle. Loppujen lopuksi hakuprosessi kävi todella helposti ja yksinkertaisesti alun ongelmat huomioiden. Suuri apu oli tietenkin KV-toimiston auttavasta henkilökunnasta.

Käsittelen matkaraportissani tärkeimpiä vaihtojaksooni liittyviä asioita ja lopuksi kokoan vielä tärkeimmät asiat listaksi, mitä kannattaa tehdä kuin pääsee paikalle.

Paikka ja asuminen

Delft on reilun 100.000 asukkaan todella kaunis ja idylli kaupunki Rotterdamin ja Haagin välissä noin 50 minuutin junamatkan päässä Amsterdamista. Delftin arjen keskipisteenä ja ylpeyden aiheena on oma teknillinen yliopisto, joka on maan suurin. Opiskelijoita yliopistossa on noin 13.000, mutta erona omaan kouluumme on että nämä reilut 10.000 opiskelijaa oikeasti käyvät koulua eli ovat fyysisesti paikalla – eivät vain kirjoilla. Yliopiston vaikutuksesta kertoo se, että reilut 20 % kaupungin väestöstä ovat suorasti tai epäsuorasti jollain tavalla linkitettynä yliopistoon.

Saavuin Delftiin 9.9.2004 noin viikon akateemisen vuoden alkamisen jälkeen. Lensin Amsterdamiin Schipolin lentokentälle ja tulin sieltä junalla Delftiin. Kuten jo alussa mainitsin, avaimet odottivat noutajaansa Duwon toimistossa jonne suuntasin Delftin juna-asemalta ja toimistosta minut neuvottiin uuteen kotiini. Suunnistaminen kävi helposti, koska olin saanut neuvoa antavaa postia asunnon varmistuttua jo paljon ennen Delftiin tuloa.

Asuntoni oli halvimpaan hintaluokkaan (240-350e/kk) kuuluva studio-asunto 17 kerroksisessa (750 asuntoa) Roland Holstlaan asuntolassa noin 2 km yliopistolta ja 1,5 km juna-asemalta. Asuntolan sijainti ei muutenkaan olisi voinut olla paljoa toimivampi, nimittäin talon ympäriltä löytyi 100m säteeltä kaikki tarvittava: ostoskeskus, pankki, posti, pari ravintolaa ja mitä vaan mieleen tulee. Huone oli pieni, mutta yhdelle asujalle siellä oli kaikki tarvittava ja vähän ylimääräistäkin satunnaisia vieraita varten. Pyykin pesu hoitui suhteellisen näppärästi Duwolta saadun kortin avulla pesutilassa ja talossa oli jopa oma helpdesk internet yhteydessä ilmenneiden ongelmien varalle, joita tuli suhteellisen usein. Kokonaisuus oli kuitenkin toimiva ja vielä täytyy korostaa asunnon helppoa hankintaa hyväksymiskirjeen mukana tulleen lomakkeen avulla.

Saavuin siis paikalle viikon myöhässä ensimmäisen jakson alkamisesta ja myöhästymiseni syynä oli muutama tentti, jotka piti saada tehtyä ennen vaihtoon lähtöä. Tässä vaiheessa korostan paikalle siirtymistä hyvissä ajoin ennen koulun alkamista. Se tulee helpottamaan elämää huomattavasti jatkossa. Yhtenä käytännön esimerkkinä tästä on pyörän hankkiminen. Ensimmäisten Delftissä otettujen askeleiden aikana huomaa, ettei kaupunkia ole suunniteltu jalankulkijoille. Elämä on lähes mahdotonta ilman pyörää ja oletkin jonkin sortin kummajainen jos sinulla ei ole edes kohtuullista pyörää alla. Opiskelijoiden hurja määrä on luonnollisesti suoraan verrannollinen pyörien kysyntään ja omassa tapauksessani halvan pyörän hankkiminen oli tilastollinen mahdottomuus ottaen huomioon saapumis-ajankohtani. Onni kuitenkin potkaisi ja löysin halvan pyörän kovan työn jälkeen. Ainahan on vaihtoehtona lähteä merta edemmäs kalaan, eli hakea pyörä läheisistä suurkaupungeista missä tarjonta on takuulla suurempi.

Liikkuminen yleensä Hollannissa hoituu parhaiten junalla. Näppärä ja yllättävänkin varmasti toimiva junaverkosto tekee liikkumisesta helppoa ja on suhteellisen halpaa kun hankkii itselleen Voordeel-urenkaartin. Kortti maksaa noin 50e ja sen haltija (ja kolme mukana matkustavaa) saa 40 % alennusta junamatkoista Hollannin sisällä ja lisäksi oikeuttaa alennuksiin joissain museoissa.

Hintataso on Hollannissa Suomen luokkaa, ehkä hieman halvempaa. Ruokakoria täyttäessä ei siis huimiin yllätyksiin tarvitse varautua. Ongelmia saattaa kuitenkin ilmaantua kauppareissuilla kielimuurin muodossa perus elintarvikkeiden tunnistuksessa. Allekirjoittaneella ei mitään ongelmia ollut, mutta mahdollisuus edellä mainittuun on aina olemassa. 

Opinnot

Osastoni eli The Faculty of Civil Engineering sijaitsi keskellä kampusta, suurta sähkö- ja tietoliikennetekniikan ”pilvenpiirtäjää” vastapäätä. Harmaa kuusikerroksinen betoni-möykky toi mielleyhtymiä entisen Itä-Saksan virasto-arkkitehtuuriin, onneksi todellisuus oli toinen. Ensimmäisestä päivästä lähtien kaikki (professorit, opiskelijat ja muu henkilökunta) olivat todella ystävällisiä ja ottivat kaikki vaihto-oppilaat avosylin vastaan. Muutenkin koulun puitteet olivat moitteettomat työskentely mahdollisuudet ja kirjastot mukaan lukien.

Opintosuunnitelmaani kuului opintoja omaan pää-aineeseeni liittyen ja käytännössä kaikki tieto mitä luin kursseista netin kautta etukäteen piti paikkansa. Silti opintosuunnitelmani eli hieman, mutta se johtui käytännössä siitä että jätin sellaiset kurssit pois joissa olisi ollut tentit vasta pitkällä helmikuussa tai sitten opintojen hyväksi lukeminen olisi edellyttänyt ehkä liikaa ”tulkintaa”. Delftin yliopisto käyttää ECTS – systeemiä, eli siellä luetut opintoviikot täytyy jakaa 1,5:llä muuntaen ne Suomen systeemiin sopiviksi. Opintoviikkoja kertyikin sopivasti ottaen huomioon, että kaikki käymäni kurssit liittyivät jotenkin pää-aineeseeni ja toisaalta aikaa jäi matkusteluun sekä harrastuksiin. Opintojen taso oli käytännössä samaa luokkaa kuin Suomessa. Luennoilla keskityttiin ehkä enemmän käytäntöön ja teorioiden soveltamiseen kuin Suomessa ja perusasioihin perehtyminen jäi enemmän opiskelijan omalle vastuulle kurssikirjallisuuden kautta. Vaikka master – tason opinnot yleensä poikkeuksetta opetetaan englanniksi, halusivat jotkut professorit pitää vaihto-oppilaille omia erityisiä pienryhmä tilaisuuksia normaali luentojen sijasta. Tällä tavoin saimme joka viikko tietyn kotitehtävän (yleensä osan kurssikirjallisuudesta), jota sitten kävimme läpi seuraavan viikon sessiossa. Lisäksi eräällä kurssilla toiminta oli workshop-muotoista, eli kurssilla oli pakolliset luennot joilla aina teimme jotain ryhmissä ja sen lisäksi kurssiin kuului kolmen suuren harjoitustyön tekeminen. Tällä kurssilla ei tarvinnut suorittaa tenttiä. Muutoin tentit olivat kurssien päätteeksi suullisia tai kirjallisia. Ajatus suullisesta tentistä tuntuu eksoottiselta alkuun, mutta ensimmäisen tentin jälkeen kovin mielekkäältä. Kieli ei ole minkäänlainen este ja professori voi muotoilla kysymystä uudelleen niin kauan kuin kokelas ymmärtää sen oikein. Vastatessa kysymyksiin voi apuna käyttää paperia kunhan vain lopputulos on se että tentin pitäjä ymmärtää sen mitä kokelas ajaa takaa. Parhaassa tapauksessa suulliset tentit kehittyvät keskusteluiksi, joista tentin pitäjä poimii arvion kokelaan tiedoista. Palautteen (arvosanan) saa välittömästi tentin jälkeen. Kirjalliset tentit ovat täysin verrattavissa Suomessa pidettäviin tentteihin. Ainoana erona on ehkä se, että läpäistäksesi tentin tarvitset 60 % maksimipistemäärästä (ainakin omissa tenteissäni) ja kaikkiin kysymyksiin vastataksesi tarvitset aina täydet kolme tuntia tentin kestosta – riippumatta tietotasostasi.

Yleisesti ottaen opetuksen taso oli hyvää, mutta ei kuitenkaan niin tasokasta kuin TKK:lla. Poikkeuksia tietenkin on ja muutama käymäni kurssi oli aivan uskomattoman työläs ja sitä kautta palkitseva siinä suhteessa, että aiheesta tuli kaikki mahdollinen puristettua irti. Hommia joutui siis painamaan opintoviikkojen eteen siinä missä kotonakin ja joskus ehkäpä vielä enemmän. Opetusmenetelmät olivat todella monipuolisia, eli lähes jokaisen kurssin rakenne oli hieman erilainen. Tämä tietenkin teki opiskelusta ajoittain hyvin mielenkiintoista.

Suurin ero opetuksessa ja opetuskulttuurissa on kuitenkin luennoitsijoiden ja opiskelijoiden väliset suhteet. Opiskelijat sinuttelevat professoreita poikkeuksetta ja luentojen kuluessa luennoitsijat pitävät kädestä pitäen huolta, ettei kukaan jää ratkaisevasti jälkeen. Tämä ei ehkä ole tarpeellista akateemisessa maailmassa, mutta silti siitä nimenomaan huokuu läpi kunnioitus luennoitsijoiden ja opiskelijoiden välillä ja vieläpä alleviivaten että kunnioitusta löytyy molempiin suuntiin. Luennot pidetään ystävälliseen tyyliin aina huumorilla veistettyinä, silti asia tulee kirkkaana perille ja opiskelijoiden jakamattoman huomion voi tulkita hiljaisuudella, mikä saleissa/luokissa vallitsee opetuksen aikana.

Vapaa-aika

Hollannissa ei käy aika pitkäksi. Rotterdamin ja Haagin välittömässä läheisyydessä sijaitseva Delft saattaa joskus käydä pieneksi, mutta pienehköt matkakustannukset ja lyhyet etäisyydet mahdollistavat nopean siirtymisen paikasta toiseen. Yleensäkin matkustelu on helppoa ja nopeaa mistäpäin tahansa Hollannista muihin Euroopan suurkaupunkeihin. Bryssel on puolentoista tunnin junamatkan päässä Delftistä ja Pariisiin menee reilut kolme tuntia. Ohjeena Pariisiin haluaville, että kannattaa varata junalippu jo paria kuukautta aikaisemmin jos haluaa matkustaa inhimillisin hinnoin. Vaihtoehtona on seitsemän tunnin bussimatka, josta voin kokemusta omaavana todeta että se on vähintäänkin mielenkiintoinen. Toisaalta bussimatkan voi tehdä näppärästi yötä vasten, jolloin pitempi matka aika ei haittaa ja bussilipussa säästää joka tapauksessa rahaa verrattuna junalippuun.

Hollantiin ja Belgiaan tulee vierailulle hyviä bändejä kuin sieniä sateella. Keikat myydään nopeasti loppuun, mutta nopealla reaktioajalla voi päästä katsomaan hyviäkin keikkoja halvalla.

Hollannissa on yksi Euroopan tasokkaimmista jalkapallosarjoista. Tämän lisäksi muutama joukkueista pelaa Champions Liigaa ja Uefa – cuppia, joten fudis faneille paikka on aivan ehdoton. Lippuja saa parista kympistä ylöspäin, mikä todella kannattaa maksaa hienosta kokemuksesta, joka saa kotimaisen veikkausliigamme vaikuttamaan lailla kielletyltä piperrykseltä.    

Delftissä on paljon vaihto-oppilaita ja sen mukana paljon järjestötoimintaa. Itse en osallistunut muuhun toimintaan kuin keskiviikko-iltaisin järjestettäviin vaihto-oppilaiden baari-iltoihin. Muuten aikani meni pitkälle koulua käydessä, koripalloa pelatessa ja matkustaessa.

Delftin yliopiston urheilukeskus mahdollistaa opiskelijalle kaikenlaisen harrastamisen jokaisen liikkujan makuun. Sportcard maksaa reilut 50 e ja sillä saa osallistua kaikkeen urheilukeskuksessa järjestettävään toimintaan, josta enemmän lisätietoa tekstin lopussa olevassa linkissä.

Hollannissa on siis paljon tehtävää ja näkemistä, jonka takia opiskelun ja vapaa-ajan suunnittelu kannattaa tehdä siten että molemmille on paikkansa vaihtojakson aikana – oli se sitten kuinka pitkä tahansa.

Raha-asiat

Rahan käyttöön annan kolme itsestään selvää neuvoa. Ensiksi, rahaa kannattaa varata enemmän kuin tarpeeksi. Toiseksi, sen käyttöä kannattaa suunnitella etukäteen – siitäkin huolimatta, että tehdyt suunnitelmat eivät koskaan tule pitämään paikkaansa koska aina tulee sellaista johon ei vaan ole osannut varautua. Viimeiseksi, hanki Visa tai vastaava luottokortti (jos sinulla ei vielä ole). Kortti toimii tietenkin maksuvälineenä, mutta myös hätävarana edellisessä kohdassa mainittujen yllätysten varalle.

Kuukausittainen rahan kulutus on tietysti yksilöllistä ja vaihtelee mm. vuokrasta ja matkustelusta riippuen, mutta oma minimi suositukseni kuukautta kohden on 600e. Eipä tuolla ihmeitä tehdä, mutta kyllä sillä oikein hyvin toimeen tulee. Jos on taipumusta matkusteluun tai vastaavaan, niin sitten kannattaa tietysti varata rahaa niitä seikkoja silmällä pitäen. Ensimmäisenä kuukautena rahaa menee kuitenkin enemmän (n.1000e), sillä mm. takuuvuokra, pyörä, hankittavat kortit (mm. Voordeel-urenkaartin) ja muut Delftissä elämän aloittamiseen tarvittavat välttämättömyydet vaativat rahaa.
 
Rahoitin oman puolivuotiseni pitkälti kesätyöstä säästetyillä tuloilla, opintotuella/asumisrahalla, stipendeillä ja vanhempien tuella. Opintotukea korotetaan ulkomailla opiskeleville, mutta korotus on lähinnä vitsi ja vähennysten jälkeen normaalin opintotuen ja korotetun eroksi jäänee alle 20e. Toisaalta kannattaa pitää mielessä, että valtiontakaus on opintolainalle huomattavasti suurempi ulkomailla opiskeleville. Vaikkakaan ”korotetun” opintotuen varaan ei siis liikaa kannata laskea niin kokonaan toinen tarina on mahdolliset stipendit/apurahat, jotka ovat elintärkeässä roolissa vaihtojakson rahoituksessa. Omalta osaltani stipendi-asiat menivät siten, että TKK:lta saadun stipendin lisäksi hain kahta muuta apurahaa oman alani järjestöiltä (Rakennusinsinöörinliitto, Maa- ja Vesitekniikan Tuki ry), jotka myös sain.

Kaikki maksaminen suurimmalla osalla kampus-alueesta tehdään sirukorteilla. Kortin (normaali pankkikortti, jossa siru) saa kun avaa tilin jostain pankista, tallettaa tililleen rahaa ja lataa rahaa sirulle. Ilman tätä korttia ei siis välttämättä saa koululta edes kuppia kahvia - koulukirjoista puhumattakaan. Kortti on siis jokseenkin välttämätön ja sitä varten avattavan tilin saa helpoiten avattua ABN AMRO pankissa (linkki lopussa). Omalla osastollani sai maksaa rahalla, paitsi kirjakaupassa, ja kirjat sai ostaa rahalla suoraan luennoitsijoilta joten omalta osaltani tilin avaaminen osoittautui turhaksi. Perus elämiseen Visa tai Visa elektron soveltuu täydellisesti.


Loppusanat

Kaiken kaikkiaan puolen vuoden vaihtojakso Delftissä oli ikimuistoinen ja varsin hedelmällinen kokemus opiskelumielessä, mutta myös elämänkokemuksena. Reissu sujui ilman suurempia taka-iskuja ja muutenkin jaksosta jäi todella positiivinen ja hyvä fiilis päälle. Jos summataan Delftin hyviä puolia opiskelupaikkana, niin päällimmäisinä tulee mieleen koulun joustavuus, englannin kielen kehittyminen ja rento ilmapiiri. Kaupunki voi käydä joskus vähän pieneksi ja säät sekä ruoka ovat mitä ovat, mutta yleisesti ottaen mikään ns. huonoista puolista ei ole sellaista mihin ei itse voisi vaikuttaa tai mikä olisi oikeasti tärkeää. Suosittelen siis Delftiä lämpimästi kaikille.

Perusohjeita paikanpäälle

– Hanki pyörä ja siihen hyvä lukko niin nopeasti kuin mahdollista. Kysy ensin kierrätys (recycle) paikoista ja sitten kaupoista. Halvalla saa (<30e) jos näkee vaivaa.
– Ilmoittaudu kouluun heti paikalle (samana tai seuraavana päivänä) päästyäsi. Saat opiskelijanumeron ja kortin parin päivän päästä ilmoittautumisesta, joita ilman et pysty tekemään alkuvaiheessa yhtään mitään.
– Kun aluksi kierrät paikkoja ilmoittautuaksesi kouluun ja saadaksesi tarpeellisia kortteja ja todistuksia, niin pidä ihmeessä kaikki mahdolliset lomakkeet ja todistukset mukana mitä sinulle on lähetetty ja olet saanut. Jos olet jättänyt kotiin jonkin lomakkeen perusteella ”ei sitä kuitenkaan kysytä”, niin voit olla 100 % varma, että sitä kysytään.
– Ota mukaasi läjä passikuvia.
– Kouluun mennessäsi ja opiskelunumeron saatuasi kysy heti, mistä saat tunnukset tietokoneiden käyttöä varten. Ilman niitä tulee ongelmia.
– Muista ilmoittautua kursseille ja tentteihin. Onnistuu saamillasi tunnuksilla koulun omassa järjestelmässä vaikka netin kautta, mutta myös koululla. MUISTA ILMOITTAUTUA TENTTEIHIN VIIMEISTÄÄN KAKSI VIIKKOA ENNEN TENTIN PÄIVÄMÄÄRÄÄ, ellei toisin sanota. Tästä kannattaa pitää kiinni, koska ilman ilmoittautumista et saa lupaa tentin tekemiseen.
– Kysy aina koulun neuvojilta tai muilta opiskelijoilta, jos on epäselvyyksiä mistään. Kaikki auttavat todella mielellään
– Opiskele kotiosoitteesi ulkoa, koska sitä kysytään ihan joka paikassa.
– Älä syö koulun ruokaloissa (suositus).
– Muut ohjeet kaikkeen ulkomaalaisena Delftissä ja Hollannissa opiskelemisesta ja asumisesta saat näppärän vihkosen muodossa ilmoittautuessasi yliopistolle.
 
Joitain hyödyllisiä linkkejä

www.blue1.com – halpoja lentoja Hollantiin ja muualle
www.ns.nl – Hollannin junaliikenteen aikataulut ja tiedot
www.tudelft.nl – yliopiston sivut
www.duwo.nl – asuminen paikan päällä
www.kela.fi – kuinka haet korotetut tuet. Tämä onnistuu kuitenkin näppärimmin koulumme pisteestä
www.aegee.org – kansainvälistä opiskelija toimintaa
www.visa.fi – hae itsellesi Visa ja helpota elämääsi.

 

 


Hae apurahaa verkossa


Hae apurahaa, muuta tietojasi tai tee maksupyyntö. Kaikki kätevästi verkossa apurahapalvelussamme.

Lue Vesitalous-lehteä

etusivu-section2.jpg

Uusimman lehden teemana on vesihuolto. 

Tutustu lehteen