OpiskelijaMatti Lamberg
Koulu Aalto-yliopisto
Matkakohde National University of Singaporessa, Singapore
Aika 01.01.2020 - 31.05.2020
Vaihto-ohjelma

Yleistä Singaporesta ja kohdeyliopistosta

Olin harkinnut vaihtoon lähtöä pitkään, ja ensimmäisenä maisterivuotenani päätin tarttua tuumasta toimeen, ja hain melko lyhyellä aikataululla vaihtoon. Kriteereinä vaihtokohteelle olivat lämmin ilmasto, länsimaalaisuus, mahdollisimman pitkä etäisyys Suomesta, hyvä yliopisto ja mahdollisuus pärjätä englannin kielellä. Niinpä tärkeimmiksi vaihtoehdoikseni muodostuivat Singapore, Australia ja Hongkong. Näistä Hongkong jäi levottomuuksien vuoksi, ja Australiaan oli huonosti paikkoja tarjolla. Niinpä päädyin laittamaan ensimmäiseksi vaihtoehdokseni Singaporen. Singaporessa on kaksi hyvää teknisen alan opetusta tarjoavaa yliopistoa: National University of Singapore eli NUS ja Nanyang Technological University eli NTU. Näistä päädyin valitsemaan ensisijaiseksi hakukohteekseni NUS:n sillä olin kuullut siitä paljon hyvää tutuiltani, se on lähempänä Singaporen keskustaa ja se on pärjännyt hyvin kansainvälisissä yliopistoarvioinneissa. Lisäksi olin kuullut, että NUS:sta on helpompi saada opiskelija-asunto kuin NTU:sta. Jälkeenpäin ajatellen olenkin ollut erittäin tyytyväinen valintaani. 

Aallossa vaihtoon hakijat laitetaan paremmuusjärjestykseen eräänlaisen indeksin perusteella, ja jaetaan sitten heidän toivomiinsa vaihtokohteisiin tässä järjestyksessä. Indeksiin vaikuttaa yhtäläisesti niin opintomenestys kuin opintojen suoritustahti. Oma indeksini oli melko hyvällä tasolla, joten en ollut missään vaiheessa kovin huolissani NUS:iin pääsyn suhteen, sillä sinne oli paikkoja tarjolla verrattain runsaasti. Niinpä vaihtokohteekseni hyväksyttiin Kaakkois-Aasian tärkein satama- ja kauppapaikka, Singapore. Uudenmaan kokoinen kaupunki sijaitsee lähempänä päiväntasaajaa kuin olin kuvitellut, ja sen kyllä huomasi ilmastosta. Kuuman kosteaa, todellakin. Vaikka lämpöön onneksi tottuikin nopeasti, Singaporen (matkustelijan näkökulmasta) maantieteellisesti otollisen sijainnin lisäksi yksi päällimmäisenä mieleen jäänyt asia oli tukala ilmasto. 

Kaupunki on yksi maailman tiheimmin asutetuista, mutta kaikki siellä toimii niin hyvin, että paikka ei tunnu niin täpötäyteen ahdetulta. Liikennekin on erittäin sujuvaa miljoonakaupungiksi, sillä autoilu on tehty Singaporen lainsäädännössä niin kalliiksi, että autojen määrä suhteutettuna väkilukuun on vain viidesosa siitä, mitä esimerkiksi Euroopassa. Singapore on oikea matkustelijan paratiisi, mikä hyvän yliopiston ohella olikin tärkeimpiä syitäni hakea Euroopan sijaan sinne. Euroopassa reissaaminen on kuitenkin melko edullista, kun taas Aasiaan matkustaminen on suurempi panostus niin ajallisesti kuin taloudellisestikin. Lyhyen lento- tai jopa bussimatkan päässä Singaporesta sijaitsee toinen toistaan upeampia aasialaisia matkakohteita, kuten pohjoisessa Malesia ja etelässä Indonesia. Myös lento muun muassa Thaimaahan ja Vietnamiin on suhteellisen lyhyt. Ja miksi ei vierailisi vaikka Australiassakin, jos kiinnostusta (ja rahaa) riittää. Singapore olikin minulle loistava paikka lähteä syksyn jälkeen pakoon Suomen kylmää talvea ja kevään siitepölyallergiaa.

Sää Singaporessa on vuoden ympäri tasaisen epävakainen, eli milloin tahansa voi sataa ja / tai ukkostaa. Niinpä varsinkin kampusalueella lähes joka paikkaan on rakennettu katettuja kävelyreittejä, jotka suojaavat sateelta (ja auringolta), eikä sateenvarjoa juuri tarvitse muualla kuin keskustan alueella. Lämpötila pysyttelee lähes jatkuvasti noin 30 asteessa. Säätiedotusta en juurikaan seurannut, aina oli lämmintä ja mahdollisia sadekuuroja. Varsinainen sadekausi ajoittuu Singaporessa marras-maaliskuun tienoille, joten ensimmäisinä kuukausinani Singaporessa satoi vähän enemmän ja oli pari astetta tavanomaista viileämpää. Kuten todettu, ilmasto on lämmin, ja pitkillä vaatteilla tulee aina hiki. Vitsailimmekin kavereideni kanssa, että Singaporessa on kaksi lämpötilaa: liian kuuma ja liian kylmä. Sisätilat ovatkin tosiaan niin hyvin ilmastoituja, että ainakin luennoilla mukana kannattaa pitää pitkähihaista.

Singaporessa puhutaan enimmäkseen englantia, jota osaamalla pärjää oikeastaan kaikkialla. Tämä olikin minulle tärkeä kriteeri vaihtokohdetta valitessani, sillä yksi tavoitteistani oli päästä kehittämään englannin kielen vuorovaikutustaitojani. Tosin ei kieltä meinannut aluksi edes englanniksi tunnistaa, sillä paikalliset puhuvat sitä niin vahvalla murteella, jota kutsutaan nimellä ”singlish”. Singaporessa on laaja kulttuuriperimä, mutta vaikka maassa puhutaan englannin lisäksi muun muassa kiinaa, en törmännyt vaihdon aikana kehenkään, jonka englannin kielen taito ei olisi ollut vähintään tyydyttävällä tasolla. Toisaalta vaihto-opiskelu Singaporessa on loistava tilaisuus opetella mandariinikiinan perusteita, sillä sitä voi kuitenkin maassa käyttää.

Yksi syistä, miksi valitsin Aasian maista vaihtokohteekseni Singaporen, on sen kulttuurin länsimaalaisuus. Meille suomalaisille ”perusasiat”, kuten veden juomakelpoisuus, toimiva terveydenhuolto, turvallisuus, yleinen siisteys, ihmisten ystävällisyys ja englanninkielisyys auttoivat sopeutumaan vieraaseen maahan ja saivat olon tuntumaan kotoisammalta. Singaporessa ulkomaalaisia ei pyritä huijaamaan, eivätkä ihmiset tuijota ja tule ottamaan kuvia pitkistä ja vaaleista eurooppalaisista, kuten ehkä jossain naapurimaissa saattaa käydä. Singaporeen lähti myös paljon muitakin suomalaisia, joiden kanssa oli mukava viettää aikaa silloin tällöin. Toisaalta, jos on valmis astumaan vähän kauemmas omalta mukavuusalueeltaan niin voisi olla myös perusteltua valita sellainen vaihtokohde, jossa ei voi tukeutua niin paljoa muihin suomalaisiin. Tähänkin voi toki vaikuttaa paljon omalla toiminnallaan, ja pyrkiä alussa ystävystymään mahdollisimman paljon muun maalaisten kanssa.

Kampusalue NUS:ssa oli hieno ja siisti. Alue on laaja, ja paikasta toiseen kuljetaan enimmäkseen ilmaisilla kampusbusseilla, jotka toimivat hyvin. Kampusalueelta löytyy runsaasti erilaisia tiloja vapaa-aikaa ja opiskelua varten. Alue, jossa asuin oli kampusalueista uusin ja modernein, nimeltään University Town eli UTown. Asuntoni oli monille suomalaisille tuttu kerrostalon soluasunto, jossa minulla oli oma huone. Huoneen varusteluihin kuului sänky, työpöytä, tuoli ja kaappi. Vessa, suihku, olohuone ja keittiö oli jaettu yhden suomalaisen vaihtarin ja kahden paikallisen opiskelijan kanssa. Rakennuksesta löytyivät myös hyvin toimivat pyykinpesumahdollisuudet ja jätehuolto. Ainoa asia, mikä kampuksella toimi luvattoman huonosti ainakin suomalaiseen laatuun tottuneelle olivat hissit. Tavaksi tulikin varata vähän ylimääräistä aikaa, kun oli lähdössä johonkin, sillä hissejä sai välillä odottaa ihan toden teolla.

Singaporeen saapuminen sujui todella jouhevasti. Vaihtarit pystyivät etukäteen sopimaan sisäänkirjautumisajat, jolloin sai avainkortin omaan huoneeseen, ja ohjeet kaikista alun käytännön järjestelyistä. Majoitus oli loistavalla sijainnilla opiskelua ja vapaa-aikaa ajatellen, mutta huoneessani oli kieltämättä Suomen kylmyyteen tottuneelle todella kuuma ilmastoinnin puuttuessa. Huoneessa oli myös hieman äänekästä, sillä asuin melko alhaalla ja äänieristystä ulospäin ei juuri ollut. Näin ollen rakennuksen edustalta kuuluva kovaääninen keskustelu kantautui huoneeseen. Ääniin ja kuumuuteen kuitenkin tottui nopeasti, ja eipä vaihtoon muutenkaan omaan huoneeseen makaamaan ollut tultu. Ääniherkille korvatulpat ovat myös hyvä apu, ja huoneessa on toki myös tehokas kattotuuletin. Asuntoni lähistöltä löytyi muun muassa muutama kauppa, erilaisia ruokapaikkoja, opiskelutiloja, terveyskeskus sekä urheilumahdollisuuksia.

Hakuprosessi ja vaihto-opinnot

Vaihtoon hakeminen oli Aalto-yliopiston osalta erittäin sujuva prosessi, vaikka hakumahdollisuuksista voitaisiin tiedottaa vähän paremmin. Ohjeet siihen, miten toimia olivat kuitenkin selkeät. Varsinaiset haasteet alkoivatkin, kun minut oltiin Aallon puolesta hyväksytty Singaporeen vaihtoon. Sain odottaa NUS:lta tietoa kouluun hyväksymisestä kurssivalintaongelmien vuoksi todella pitkään. Tämän jälkeen meni vielä kauan, että sain tietää, saanko opiskelija-asunnon kampukselta. Etenkin jälkimmäinen aiheutti huolta, sillä vapailta markkinoilta asunnon vuokraaminen on Singaporessa kallista. Mutta liikaa ei missään nimessä kannata stressata, sillä kaikkeen opiskelijaviisumin hakulomakkeen täyttöä myöten tulee kyllä selkeät ohjeet.

Sekavin osa koko vaihtoon hakuprosessia olivat kurssivalinnat ja kohdeyliopiston hyväksynnän odottaminen. Opiskelupaikan hyväksymisen suhteen NUS antoi odottaa itseään pitkään. Kun minut hyväksyttiin Aalto-yliopiston puolesta vaihtoon, NUS:n hyväksynnän kerrottiin olevan lähinnä muodollinen. Niinpä suunnittelin kurssivalinnat melko nopeasti sen perusteella mitkä vaikuttivat mielenkiintoisilta ja hyödyllisiltä, ja täytin asianmukaiset lomakkeet NUS:n hyväksyntää varten. Hämmästys olikin suurin, kun alun perin pyytämistäni kursseista 0 hyväksyttiin Singaporen päässä. Usean valintakierroksen jälkeen sain kuitenkin vaaditun määrän (3) kursseja hyväksytettyä (en tosiaankaan niitä, jotka halusin), ja sitä myötä vihdoin myös hyväksymiskirjeen. Aallon opintokoordinaattori vakuutti kuitenkin kaiken järjestyvän viimeistään Singaporen päädyssä, ja näin kävikin. Neuvona muille vaihtoon hakijoille sanoisin, että kannattaa tehdä kurssivalinnat ja täyttää muut vaihtoon liittyvät lomakkeet huolellisesti ja niin ajoissa kuin mahdollista. Kurssitarjonta ainakin NUS:ssa oli hyvinkin laaja ja kattava.

Lisäksi jälkiviisaana: kurssien mahdolliset päällekkäisyydet kannattaa selvittää etukäteen opiskelijoiden ylläpitämällä nusmods.com nettisivulla, sillä jotta hakemuksesi hyväksytään, sinulla tulee olla kolme kurssia hyväksytettynä. Kursseja voi sitten muuttaa vielä paikan päällä järjestettävän ”add / drop”-periodin aikana. Tämän jälkeen kannattaa ottaa rauhassa, asiat kyllä järjestyvät enkä ole kuullut kenestäkään, jonka vaihto olisi epäonnistunut opintojen takia. Kurssipaikat (sekä myös opiskelija-asunnot) jaetaan ainakin NUS:ssa osittain nopeusjärjestyksessä, joten kannattaa kuitenkin olla mahdollisimman ajoissa liikkeellä. Vaikka en saanut kaikkia alun perin haluamiani kursseja, sain lopulta Singaporessa valittua erinomaisen kokonaisuuden, jonka sain hyväksiluettua tutkintooni Aallossa. En siis päätynyt käymään yhtäkään kurssia, jotka minulle oli hyväksytetty alun perin Suomesta lähtiessäni.

Kurssit, jotka lopulta kävin, olivat: 

1) ESE4406 - Energy and the Environment• Laajuus 6 Suomen opintopistettä• Maisteritason kurssi• Arviointiperusteena läsnäolot, harjoitukset sekä tentti• Kurssi käsitteli laajasti nykyhetkeä ja tulevaisuutta kestävän kehityksen näkökulmasta. Kurssilla käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa energiantuotanto, päästöt, energian varastointi, jätehuolto ja monet muut ympäristöasiat. Opin kurssilla paljon, ja sain hyväksiluettua sen tutkintoni pääaineopintoihin.

2) EE4511 - Renewable Generation and Smart Grid• Laajuus 6 Suomen opintopistettä• Maisteritason kurssi• Arviointiperusteena läsnäolot, harjoitukset sekä tentit• Kurssi käsitteli tulevaisuuden älykästä energiajärjestelmää melko laajasti, painopiste liikkui erilaisista energian uusiutuvista tuotantomuodoista älykkään sähköverkon toimintaan. Kurssi palveli minua erinomaisesti, se oli hyvin opettavainen ja sain sen hyväksiluettua pääaineopintoihini.

3) EE4438 - Solar Cells and Modules• Laajuus 6 Suomen opintopistettä• Maisteritason kurssi• Arviointiperusteena läsnäolot, harjoitukset, ryhmätyö sekä tentit• Kurssi käsitteli nimensä mukaisesti aurinkovoiman teknologiaa sekä sen soveltuvuutta muun muassa Singaporeen. Kurssi oli mielenkiintoinen ja minulle hyödyllinen, sekä tulevaisuutta että opintojeni etenemistä ajatellen, sillä sain tämänkin hyväksiluettua pääaineeseeni.

4) GL2101 - Origins of the Modern World• Laajuus 6 Suomen opintopistettä• Kanditason kurssi• Arviointiperusteena läsnäolot, harjoitukset sekä esseet• Kurssi käsitteli maailmanhistoriaa poliittisesta näkökulmasta etsien selityksiä siihen, miten maailma on muovautunut nykyisekseen. Kurssi lisäsi ymmärrystäni maailmanhistoriasta sekä kolonialismin vaikutuksesta Kaakkois-Aasian kehitykseen. Kurssi oli melko työläs, mutta olin tyytyväinen sen valitsemiseen, sillä se auttoi minua ymmärtämään paremmin ympärillä kokemaani, kuten esimerkiksi Singaporen kulttuuria. Lisäksi sain hyväksiluettua kurssin tutkintoni vapaavalintaisiin opintoihin.

Sain kurssien avulla hyvän yleiskuvan Singaporen historiasta, infrastruktuurista sekä siitä miten Singaporen energiajärjestelmä toimii ja minkälaiset tulevaisuudennäkymät kestävän kehityksen saralla ovat. Lisäksi sain uutta näkökulmaa jo Suomessa oppimiini asioihin. Kaikki käymäni kurssit olivat minusta hyviä ja opetus laadukasta. Yksi minua hämmästyttänyt asia tosin oli, että yksikään luennoitsijoistani ei ollut syntyperäinen singaporelainen. Tämä oli toisaalta oppimisen kannalta hyvä asia, sillä heidän englantiaan oli paljon singlishiä helpompi ymmärtää. Teknisellä puolella sai valita niin kanditason, kuin maisteritasonkin kursseja. Kursseja sai valita melko vapaasti, mutta muistaakseni noin puolet täytyi kuitenkin olla omasta ohjelmasta (minulla Engineering). Opetuskieli kaikilla kursseillani oli englanti, niin kuin Singaporessa taitaa olla pitkälti jokaisella kurssilla. Lukukausi alkoi orientaatiolla tammikuun alussa ja kesti toukokuun puoleenväliin, jolloin oli tenttiviikko. Keskellä lukukautta oli lisäksi välikoeviikko, jolloin joillain kursseilla oli välitentti.

Opiskelu Singaporessa on hyvin saman tyyppistä kuin Suomessa. Paikalliset ottavat koulun todella vakavasti, sillä he maksavat jokaisesta kurssista ja kilpailu on kovaa. Minulla oli tosiaan kaksi paikallista kämppistä, ja välillä ihmettelin, miten he kerkeävät nukkumaan, kun he usein olivat urheilemassa tai vielä opiskelemassa illalla mennessäni nukkumaan ja aamulla he olivat hyvin aikaisin jo takaisin työn touhussa. Tosin viikonloput he näyttivät rauhoittavan opiskelulta, ja lähtivät lähes poikkeuksetta kampukselta läheistensä luokse. Opetus oli kuitenkin pitkälti saman tyyppistä kuin Suomessa. Vaihtoon hakijalle sanoisin, että jos saat hyviä arvosanoja Suomessa, saat niitä myös NUS:ssa. Kaikista korkeimpien arvosanojen saaminen on kuitenkin kovan työn takana, sillä arvosanat jaetaan ainakin suurimmalla osalla kursseista Gaussin käyrän perusteella. Ryhmätöitä paikallisten kanssa tehdessäni opin, että heillä on todella vahva työmoraali. Tosin asia mikä tehdään mielestäni Suomessa paremmin, on yksityiskohtiin keskittymisen sijaan panostaminen kokonaisuuden hahmottamiseen. 

Vapaa-aika ja matkustelu

Kuten useasti todettu, Singaporessa on todella lämmin, etenkin päivisin.  Niinpä opiskelijat usein urheilevat myöhään iltaisin. Kampusalueen tiloista etenkin monipuoliset urheilumahdollisuudet olivat mieleeni. Illalla mm. tennis-, beachvolley- ja koripallokentillä riittääkin väkeä. NUS:n monet urheilukerhot järjestävätkin harjoituksia iltaisin. Itse tykkäsin pelata squashia, sulkapalloa sekä tennistä. Päivisin miellyttävämpiä liikuntamuotoja olivat kuitenkin kuumuuden takia uinti sekä ilmastoidulla kuntosalilla käyminen. Etenkin puitteet ratauintiin olivat NUS:ssa erinomaiset. Uinti onkin erinomainen vaihtoehto lenkkeilylle, jos haluaa urheilla päivisin ilman, että läkähtyy kuumuuteen. Kaikki mainitsemani urheilumahdollisuudet olivat NUS:n opiskelijoille ilmaisia. NUS:sta löytyy kuitenkin myös muita kuin pelkkiä urheilukerhoja. Muun muassa laulamiseen ja taiteeseen liittyviä kerhoja oli tarjolla.

Ruokailu Singaporessa on halpaa. Kampusruokaloissa eli ”food courteissa” saa hyvää ja suhteellisen monipuolista ruokaa noin kolmella eurolla, ja ravintoloissakin hyviä annoksia saa viidestä eurosta ylöspäin. Ruoka kaupoissa vaikutti olevan hieman kalliimpaa kuin Suomessa, mutta en juuri ostanut muuta ruokaa asuntooni kuin aamupalatarvikkeita. Tämä johtui siitä, että ruuanlaittomahdollisuudet asunnossa eivät olleet kummoiset, ja hyvää ruokaa sai food courteista halvalla ja läheltä. Singaporessa on todella korkea alkoholin ja tupakan verotus, jopa Suomen standardeilla. Marketeissa hinnat olivat maltillisemmat (tosin sielläkin kalliimmat kuin Suomessa), mutta alkoholin nauttimista ulkona ei katsota hyvällä. Alkoholin käyttö ja tupakointi kampuksella oli kielletty. Säännöt kampuksella olivat muutenkin melko tiukat: vieraita ei saanut olla klo 23 jälkeen, eri sukupuolta olevien asuintilat oli eriytetty ja kampuksella oli käytössä tietynlainen haittapistejärjestelmä. Erilaisista rikkomuksista sai tietyn määrän pisteitä, ja tarpeeksi suuren pistesaaliin jälkeen edessä oli kampusasunnon menettäminen. En tosin ole tietoinen kenestäkään, jolle näin olisi käynyt. 

Singapore on myös tunnettu tiukoista laeistaan ja ankarista rangaistukistaan, joista jokainen maahan opiskelemaan lähtevä on varmasti kuullut. Itsekin mietin, että saankohan sakot, jos vaikka vahingossa hörppään bussissa vettä. Asiaa kuitenkin liioitellaan netissä, ja Singaporessa pärjää ihan normaalilla maalaisjärjellä ja vieraan kulttuurin kunnioittamisella. Singaporen erikoisuudet on kuitenkin hyvä lukaista ennen matkaa, sillä esimerkiksi julkisissa kulkuvälineissä syöminen ja juominen on tosiaan kielletty sakon uhalla. Tiukat lait näyttävät kuitenkin toimivan, sillä kaupunki on todella siisti ja rikosmäärät suhteellisen vähäisiä.

Singaporessa liikkuminen kampukselta keskustaan ja takaisin tapahtuu enimmäkseen hyvin toimivilla julkisilla kulkuneuvoilla tai taksilla. NUS on tosin sen verran kaukana keskustasta, että julkisilla mennessä joutuu ensin ottamaan bussin ja sitten vielä metron. Julkisen liikenteen käyttö on halpaa, ja maksu määräytyy kuljetun matkan perusteella. Olimme kuitenkin usein porukalla liikkeessä, ja tällöin Grab, joka on Singaporen vastine Uberille, tuli lähes yhtä halvaksi ja huomattavasti kätevämmäksi. Niinpä pidemmät matkat Singaporessa tulikin taitettua pitkälti Grabilla.  

Opiskelijatoiminta Singaporessa oli suomalaiseen opiskelijaelämään tottuneelle melko vähäistä. Alkuorientaation aikana kuitenkin järjestettiin tutustumistapahtumia, joissa ehti hyvin tutustua ihmisiin ja löytää saman mielisiä kavereita. Lisäksi useat epäviralliset tahot järjestivät opiskelijoille erilaisia tapahtumia, juhlia ja reissuja, joihin kannatti ehdottomasti lähteä mukaan. Läheisimmät ystävyyssuhteet muodostuivat juurikin näillä reissuilla, ja myöhemmin järjestimme samalla porukalla omatoimisia matkoja, muun muassa reissun Balille, joka jäi selkeänä kohokohtana mieleeni. Kaikkia vaihtoon lähtijöitä kannustaisin olemaan niin aktiivinen kuin mahdollista, etenkin alussa, jotta löytää ne omat jutut ja ihmiset, joiden parissa viihtyy.

Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista vaihto-opintoihini liittyen oli valitettavasti myös koronaviruspandemian puhkeaminen. Olin suunnitellut vaihdon loppupuolelle useita reissuja, jotka jouduin lopulta perumaan, sillä koronavirustilanteen takia Singaporessakin otettiin käyttöön laajoja matkustusrajoituksia. Tämä totta kai harmitti, mutta eipä maailmanlaajuisen pandemian puhkeamiselle hyvää hetkeä olekaan. Singaporessa siirryttiin myös Aalto-yliopiston tavoin etäopetukseen koronatilanteen kehittyessä huonompaan suuntaan. Etäopiskelu toimi NUS:ssa hyvin, ja vaihto-opinnot sai suoritettua kunnialla loppuun.

Onneksi ehdin kuitenkin matkustella jonkin verran, ennen kuin koronatilanne aiheutti laajat matkustamisrajoitukset. Pääsin matkustelemaan Thaimaassa, Malesiassa ja useampaan otteeseen Indonesiassa. Kaikilla näistä reissuista oli useita muita vaihto-opiskelijoita mukana, ja niistä jäi upeita muistoja. Matkustaminen etenkin Indonesiaan ja Malesiaan on Singaporesta todella helppoa, sillä Indonesian lähimmille saarille pääsee lautalla ja Malesiaan bussilla. Tosin myös lentäminen Singaporesta ympäröiviin maihin on nopeaa ja paikallisilla halpalentoyhtiöillä myös edullista. 

Yhteenveto

Omasta puolestani voin vain sanoa, että olen todella tyytyväinen päätöksestäni lähteä vaihtoon ja kiitollinen saamistani ikimuistoisista kokemuksista. Pääsin myös toteuttamaan vaihdolle asettamani tavoitteet, jotka olivat:

1) Henkilökohtainen kehittyminen: Pääsin vaihto-opintojen aikana kehittämään niin osaamistani insinöörinä, kuin englannin kielen vuorovaikutustaitojanikin. Opin myös paljon muun muassa omista vahvuuksistani, heikkouksistani sekä sopeutumiskyvystäni. 
2) Verkostoituminen: Tutustuin moniin uusiin ihmisiin, ja vaihdosta minulle jäi useita arvokkaita ihmissuhteita, joita tulen varmasti ylläpitämään jatkossa. Kehitin myös taitojani työskennellä erilaisten ihmisten kanssa englanniksi, mikä tulee varmasti olemaan hyödyksi työelämässä.
3) Kulttuurikokemukset: Pääsin paikan päälle näkemään ja kokemaan aasialaista ajattelutapaa ja kulttuuria, sekä keräämään ymmärrystä siitä, miten Singapore näkee tulevaisuutensa kestävän kehityksen näkökulmasta. Osaltaan kulttuurikokemukset jäivät tietysti vähän ohuiksi, kun en päässyt pandemiatilanteen takia matkustelemaan niin paljon kuin olisin toivonut. 

Lopuksi totean, että Singapore on erinomainen vaihtokohde opiskelijalle, joka haluaa päästä näkemään maailmaa vähän Eurooppaa kauemmas. Vaihto-opiskelu Singaporessa on pehmeä laskeutuminen Kaakkois-Aasialaiseen kulttuuriin. Palvelut toimivat hyvin, elämä on melko länsimaalaista ja englannin kielellä pärjää hyvin. Kaikkialla on puhdasta, ja ulkona on turvallista viettää aikaa. Ruoka on hygieenistä (itse en sairastanut yhtäkään vatsatautia Singaporessa) ja hanavettäkin voi juoda. Myös autenttisempia kokemuksia löytyy lähistöltä. Indonesiaan sekä Malesiaan pääsee parhaimmillaan bussilla tai lautalla, ja muutaman tunnin lennolla pääsee lähes 20 eri maahan. NUS:ssa aloittaa joka lukukaudella yli tuhat vaihto-opiskelijaa, joten samassa veneessä olevia kavereita löytyy varmasti paljon. Tärkeintä on olla heti alussa aktiivinen ja monessa mukana, että löytää ne ystävät, paikat ja aktiviteetit, joista nauttii. Suosittelen hakemaan vaihtoon Singaporeen!

 


Hae apurahaa verkossa


Hae apurahaa, muuta tietojasi tai tee maksupyyntö. Kaikki kätevästi verkossa apurahapalvelussamme.

Lue Vesitalous-lehteä

etusivu-section2.jpg

Uusimman lehden teemana on vesiturvallisuus.

Tutustu lehteen