Saara Lassila - 2018: Chalmersin teknillinen korkeakoulu, Ruotsi

Matkakertomuksen tiedot

Opiskelija
Saara Lassila
Koulu
Aalto-yliopisto
Matkakohde
Chalmersin teknillinen korkeakoulu, Ruotsi
Aika
15.01.2018 - 05.06.2018
Vaihto-ohjelma
Nordtek

Vaihtoni Göteborgiin, Ruotsiin ajoittui kevätlukukaudelle 2018. Vaihtoyliopistona toimi Chalmers Tekniska Högskola. Kotiyliopistoni on Aalto yliopistossa, jossa opiskelen Master's programme of Geoengineering- ohjelmassa. Suoritin ruotsissa kevät lukukaudella neljä kurssia, joista jokainen oli 7.5 opintopistettä. Suoritetut kurssit olivat Environmental risk assessment in engineering, Risk assessment and decision support, Wastewater engineering ja Geotechnincs. Vastoin alkuperäistä suunnitelmaa, en voinut osallistua elinkaarianalyysin kurssille, sillä se järjestettiin päällekkäin jätevedenpuhdistus-kurssin kanssa.

Lukukauteni Ruotsissa Chalmersin yliopistossa alkoi tammikuussa kahdella riskien arviointiin liittyvällä kurssilla. Kurssien nimet olivat Environmental risk assessment in engineering (ERA) ja Risk assessment and decision support (RADS). Pääaihepiiri kursseilla oli sama eli riskin arviointi, mutta asioita tarkasteltiin hyvin eri näkökulmista.

ERA kurssilla kävimme läpi erilaisia riskien tunnistustapoja ja metodeja, joita voidaan hyödyntää kattavan analyysin varmistamiseksi. Kurssilla keskityimme lähinnä vesialueisiin ja näiden saastumiseen, mutta oli meillä myös pieni osuus liittyen pilaantuneiden maiden riskien arviointiin ja eheyttämiseen.

Kurssin soveltava osuus toteutettiin ryhmätyön muodossa. Viiden hengen ryhmissä saimme dataa kunnostettavasta maa-alueesta, joka oli entinen tehdasalue joen vieressä ja sille mietittiin eri käyttötarkoituksia. Meille annetiin alueelta tehtyjen pitoisuusmittauksien tulokset ja meidän tuli arvioida, millaisia toimenpiteitä eri maankäyttösuunnitelmat vaatisivat (asuinalue, virkistyskäyttö, tehdasalue). Opimme soveltamista luennoilla myös erilaisten esimerkkitapausten kautta. Työkalut, jota käytimme kurssilla olivat SEPA:n ( Swedish environmental protection agency) ohjearvot ja niiden pohjalta tehty laskentaexcel sekä HAWRAT, joka on englantilainen laskentaohjelma, jota käytetään teiltä vesistöihin valuvien saastuneiden vesien aiheuttaman riskin arviointiin.

Toinen ensimmäisessä jaksossa käymistäni kursseista oli hieman teknisempi. Keskityimme enemmän erilaisten riskin arvioinnin työkalujen käyttämiseen. Kurssilla oli ryhmätyö, jonka aloitimme heti ensimmäisen viikon aikana. Ryhmätyössä arvioimme, millaisen riskin jäteveden puhdistamo, bensarekan kaatuminen tai pilaantuneen maan maanvyöry aiheuttaisi lähellä sijaitsevalle juomaveden suodatusalueelle.

Teimme tilanteesta tapahtumapuun (Event fault tree) ja vikapuuanalyysin (Fault tree analysis). Meille myös annettiin erilaisia varatoimenpiteitä, joiden vaikutusta ja hintaa arvioimme Cost Benefit Analysiksen kautta (CBA). Yhtenä tutkittavista asioista oli aineiden kulkeutumisnopeuden määrittäminen. Laskimme kulkeutumisnopeuden maan permeabiliteetin avulla. Meille annettiin 16 eri permeabiliteetin arvoa ja muodostimme niistä jakauman. Laskimme nollahypoteesilla, että käyttämämme arvo oli 95% todennäköisyydellä alle kriittisen kulkeutumisarvon. Pystyimme arvioimaan tuloksen luotettavuutta Monte Carlo simulaatiolla.

Kävimme kurssilla läpi myös multicriteria analyysiä, joka ottaa huomioon laajemmin päätöksen vaikutukset ja siinä asioida voidaan mitata myös muutenkin kuin rahallisin keinon.

Kokonaisuudessaan kummatkin kurssit olivat opettavaisia ja todella tukivat toisiaan. Päällekkäisyyksiä oli vähemmän kuin, mitä olin alun perin arvioinut.

Toisessa periodissa lukujärjestykseni koostui jäteveden puhdistuksesta (WWE) ja geotekniikasta. WWE kurssilla kävimme aluksi läpi erilaisia jäteveden keräys systeemejä (yhdistelmä vai erilliskeräys). Käsittelimme paljon sadeveden keräystä ja kuinka systeemi pitäisi suunnitella rankkasateet huomioon ottaen. Huomattavasti enemmän aikaa käytimme kuitenkin kurssin toiseen osioon, joka käsiteli itse jäteveden puhdistamista. Pääfokuksena oli aktiivilieteprosessi, jota kävimme läpi hyvin syvällisesti alkaen mikrobiologiasta ja päättyen itse jäteveden puhdistamon rakenteeseen. Kurssin loppupuolella käsittelimme hieman myös muita mahdollisia puhdistustapoja kuten biomebraaneja. Aktiivilietteeseen liittyen meillä oli yksi labrasessio, jossa laskimme lietteen laskeutumisnopeutta, kuiva-ainepitoisuutta ja tutkimme lietettä mikroskoopilla. Kävimme myös vierailulla Ryab verketillä, joka on koko Göteborgin alueen jätevedet käsittelevä jätevedenpuhdistamo. Vierailu oli kuitenkin aika kurssin alussa, joka oli hieman sääli.

Kuten kaikilla kursseilla Ruotsissa, tässäkin kurssissa oli ryhmätyö. Tehtävänämme oli suunnitella jätevedenpuhdistamo meille annetun mittausdatan perusteella. Mittausdatana meillä oli vuoden mittausdata toiminnassa olevalta jätevedenpuhdistamolta ja sen perusteella määritimme omat suunnitteluparametrimme parhaaksemme näkemillä varmuuskertoimilla. Tarkoituksena oli suunnitella aktiivilieteprosessi, mutta saimme itse päättää, käytämmekö post- vai predenitrifikaatiota. Ryhmätyöntekeminen oli opettavaista, mutta huomasimme nopeasti, että yksinkertaistuksilla, joita jouduimme tekemään, kaikkien altaiden koko oli valtava.

Geotekniikan kurssi oli minulle osittain kertausta Suomessa käytyihin opintoihin, mutta olin silti erittäin tyytyväinen, että valitsin kyseisen kurssin, sillä tunsin ymmärtäväni asiat syvällisemmin tällä kertaa. Erityisesti veden vaikutuksesta maan stabiliteettiin puhuttiin paljon ja vasta nyt todella ymmärsin huokosvedenpaineen merkityksen.

Toinen opintojaksoni oli hyvin erilainen verrattuna ensimmäiseen. Kurssit eivät samalla tavalla tukeneet toisiaan, mutta oivat silti molemmat todella mielenkiintoisia. Chalmers yliopistona on hyvä paikka opiskella. Opiskelijoista välitetään ja tarjolla on monenlaista aktiviteettia, niin asiapitoista kuin viihteellistä. Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on selvästi Aalto yliopistoa suurempi ja moni ulkomaalainen on saapunut Göteborgiin suorittamaan siellä koko maisterivaiheensa. Tämä näkyi myös positiivisesti siinä, miten kurssit oli järjestetty ja millaista materiaalia meillä oli käytössä.

Göteborg on kaunis kaupunki, joka on täynnä upeita, vanhoja, mutta hyväkuntoisia rakennuksia. Kaupungin ilmeeseen vaikuttaa paljon myös suuret korkeuserot, jotka eivät pyöräillessä juuri mieltä lämmitä, mutta ovat osana luomassa kaupungin henkeä. Göteborg on Ruotsin toiseksi suurin kaupunki, mutta ei kovin yleinen matkustuskohde ainakaan suomalaisille. Kannustan kuitenkin kovasti käymään vierailemassa tässä lähes 400-vuotiaassa merenrantakaupungissa.

Vaihtomaana Ruotsi oli erittäin helppo kohde. Asiat toimivat odotetusti ja ongelmiin sai ratkaisut helposti ja nopeasti. Pääsin myös harjoittamaan hieman passiiviseksi jäänyttä ruotsin kieltä ja opin tuntemaan naapurimaamme hieman paremmin. Ruotsi eroaa Suomesta lähinnä pienten asioiden suhteen. Ihmiset ovat Ruotsissa ystävällisempiä ja kohteliaampia, mutta joskus on vaikeaa päästä pintaa syvemmälle.

Kiitos MVTT:lle vaihtoni tukemisesta!

Saara Lassila

05.08.2018, Delft