Maiju Narikka - 2018: RMIT University, Australia

Matkakertomuksen tiedot

Opiskelija
Maiju Narikka
Koulu
Aalto-yliopisto
Matkakohde
RMIT University, Australia
Aika
11.07.2017 - 10.11.2017
Vaihto-ohjelma

Miksi Australiaan?

Australia oli minulle ykköskohde alusta asti, koska olin kuullut siitä niin paljon hyvää ja halusin ehdottomasti matkustaa sinne joskus. Koska Australiassa on niin valtavasti nähtävää, vaihtolukukausi tarjoaa lyhyemmän loman sijaan mahdollisuuden oikeasti asua maassa ja näin tutustua paitsi eri alueisiin, myös kulttuuriin, luontoon ja paikallisiin.

Australian lisäksi hain Singaporen yliopistoihin, koska olin kuullut niistä positiivista palautetta, ja lisäksi niillä on hyvä sijainti Aasiassa ja kielenä englanti. Mietin myös Kanadan kohteita, mutta opintojeni kannalta sieltä ei löytynyt itselleni sopivaa yliopistoa.

Kohteen valintaa tehdessä kannattaa tutkia vanhoja vaihtoraportteja ja yliopistojen kurssivalikoimia. Itse uskon, että vaihtoon lähteminen on kohteesta riippumatta varmasti ikimuistoinen kokemus, eikä sikäli kannata olla ehdoton kohteen suhteen. Suosittelen kaikille vaihtomahdollisuuden hyödyntämistä jossain vaiheessa opintoja.

Hakuprosessi ja järjestelyt ennen vaihtoa

Eniten aikaa vievä osa hakuprosessia oli kurssien valinta ja hyväksyminen, koska kursseista oli osin haasteellista löytää tietoa. Alustavat kurssivalinnat tuli myös tehdä kaikille hakukohteille. Kurssien valitsemiseen kannattaa myös panostaa etenkin ykköskohteen osalta, jotta kurssien kanssa ei ole niin paljon säätämistä enää vaihtokohteeseen saavuttua, kun on paljon muutakin järjesteltävää. Tarvittaessa kursseja voi kuitenkin helposti vaihtaa RMITissä, mikäli niissä on esimerkiksi aikataulullisia päällekkäisyyksiä. Kurssiaikatauluja en itse onnistunut nimittäin selvittämään mistään etukäteen, ja jouduin osin vaihtamaan kursseja tämän takia.

Vaihtoyliopiston varmistuttua vaihtoon lähtemisen järjestelyiden helppous yllätti itseni ja vaikka järjesteltävää toki oli, järjestelyt oli tehty helpoiksi RMITin puolelta. Yliopistolta tuli hyvin selkeät ohjeet, mitä missäkin vaiheessa tuli tehdä, joten haku oli varsin yksinkertainen.

Australiaan tulee hankkia opiskelijaviisumi. Viisumien suhteen ollaan aika tarkkoja, ja hakemus oli pitkä ja monimutkainen. Itse sain viisumin kuitenkin nopeasti, eikä siitäkään kannata siis stressata liikaa. Yliopisto vaatii myös tietyn vakuutuksen Australiasta, ja sen voi ostaa joko yliopiston kautta tai vähän halvemmalla erikseen, kuten itse tein. Vakuutus kattoi ainakin jossain määrin terveydenhuollon kustannuksia. Tämän lisäksi otin myös kattavamman vakuutuksen Suomesta.

Vaihdon rahoitukseen suosittelen hakemaan apurahoja. Itse sain apurahat Aalto-yliopistolta, MVTT:tä, RIL:tä ja Vesitekniikan opetuksen kehittämisrahastolta. Apurahojen hakeminen kannattaa aloittaa jo ajoissa, jopa ennen vaihtohakua, vaikka osaa apurahoista voi hakea vielä vaihdon aikanakin.

Asuminen ja muut järjestelyt paikan päällä

Suosittelen etsimään asuntoa yksityiseltä paikan päällä, koska yliopiston asunnot ovat paljon kalliimpia, ja muutenkin kuulin yliopiston asuntolassa RMIT village:ssä asuneilta ystäviltäni kritiikkiä. Kannattaa varata hostelli tai muu majoitus esimerkiksi viikoksi ja sinä aikana etsiä pysyvä asunto. Asuntoa voi etsiä muun muassa seuraavilta sivustoilta: www.flatmates.com.au ja www.gumtree.com.au. RMITillä on myös oma sivusto yksityisille asunnontarjoajille. Asuntoa voi toki kysellä etukäteenkin, mutta se täytyy aina käydä katsomassa ennen vuokrasopimuksen tekoa.

Itse lähdin Australiaan kolmisen viikkoa ennen orientaation alkua, mikä mahdollisti kahden viikon lomailun ennen asettumista Melbourneen ja asunnon etsimistä. Asuin pienkerrostalohuoneistossa omassa huoneessa lähes keskustassa. Kävelymatka kampukselle oli noin kilometri, ja vuokra 700€/kk. Kannattaa huomioida, että Melbournessa vuokrat ovat yleensä viikkohintoja.

Melbournessa on keskustassa ilmainen ratikkaliikennealue, mutta tämän ulkopuolella liikkumista varten saa opiskelijahintaisen matkakortin.  Pankkipalvelut ovat opiskelijoille ilmaisia (ainakin omassa pankissani oli). Hintataso on Australiassa keskimäärin noin Suomen tasoa, kuitenkin esimerkiksi vuokrat ovat kalliimpia ja ulkona syöminen halvempaa kuin Suomessa.

Opintoni vaihdossa

RMITissä suorittamani kurssit:

Environmental Sustainability

Tällä kurssilla oli hyvin erilaisia viikkoharjoituksia, joissa pääsi harjoittelemaan käytännössä kurssilla opittuja asioita. Lopputyönä oli pidempi essee, jossa kirjoitettiin kurssilla opituista asioista oman alan näkökulmasta. Tällä kurssilla oli hyvin poikkitieteellisesti opiskelijoita.

Natural Resources Management

Tämä kurssi oli yksi parhaista käymistäni kursseista, koska luonnonvarojen käyttöä käsiteltiin sekä maailmanlaajuisesta että Australian perspektiivistä, jolloin pääsin oppimaan myös Australian erityispiirteistä kuten aboriginaalien huomioimisesta luonnonvaroista puhuttaessa. Kurssilla oli materiaaleina mielenkiintoisten luentojen lisäksi hyvä videoita ja artikkeleita. Kurssitöihin sisältyi esseitä ja ArcMapin käyttöä.

Wastewater Systems Design and Modelling

Tällä kurssilla opiskeltiin jäteveden puhdistusta painotuksena biologinen puhdistus. Parasta kurssilla oli pieni luokkakoko (noin 20 opiskelijaa), vierailu jäteveden puhdistamolla sekä useat ryhmätyöt. Laskuharjoitusten lisäksi kurssilla oli suurempana työnä ryhmätyönä toteuttaa jätevedenpuhdistamon suunnittelu annetun jäteveden laadun ja tavoiteltavan puhdistustuloksen mukaan. Kurssilla pääsi myös opettelemaan Capdet-Works- ja Biowin-ohjelmistojen käyttöä.

Catchment Water Management

Tämä kurssi muistutti eniten Aallossa käymiäni kandikursseja, ja oli myös ainut, jossa järjestettiin koe varsinaisella tenttiviikolla. Kurssi koostui laskuharjoituksista ja tietokonetöistä, joista valtaosa tehtiin ryhmätöinä. Kurssin ensimmäisellä puoliskolla keskityttiin tulvalaskentaan ja hyödynnettin mm. RORB-mallinnusta. Toisella puoliskolla aiheena olivat jokien valumien arviointi ja ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Kävin vaihdossa siis neljä kurssia (yht. 30 Suomen opintopistettä), vaikka jotkut kävivät vain kolmeakin. En itse kokenut neljää liian työlääksi, ja ehdin hyvin myös lomailemaan ja näkemään maata. Kurssien vähentäminen olisi toki voinut mahdollistaa pitkien viikonloppureissujen määrän lisäämisen, mutta itse kuitenkin halusin käydä täydet neljä kurssia. Tällä tavoin näin paremmin opetusta ja opin osin sellaisiakin sisältöjä, joita Suomessa ei käydä (esim. aboriginaalien oikeudet, maastopalot ja sadantamäärien suuret vuodenaikaisvaihtelut).

Opintoihini vaihdossa sisältyi enemmän esseitä ja vähemmän laskemista kuin Suomessa, mihin osin vaikuttivat myös kurssivalinnat. RMITissä käymilläni kursseilla kurssikoot olivat enimmäkseen Aaltoa pienempiä. Koko syyslukukausi käydään RMITissä samoja kursseja samalla lukujärjestyksellä ja tämän jälkeen on ns. lukuloma ennen koeviikkoja. Osa kokeista järjestetään kuitenkin pienimuotoisemmin jo viimeisellä luentoviikolla, minkä takia esimerkiksi itselläni oli vain yksi koe tenttiviikoilla. Pystyin siis reissaamaan lukuloman ja tenttiviikkojen aikana, kuten monet vaihto-oppilaat tekivät. Jäin lisäksi viimeisen tentin jälkeen matkustelemaan noin kuudeksi viikoksi. Kaikissa kokeissa ja tenteissäni RMITissä oli Aallon kursseihin verrattuna paljon lyhyempi koeaika ja aikaan nähden enemmän tehtäviä. Tähän kannattaa siis valmistautua. Muuten opetus ei eronnut suuresti Aallosta, paitsi opetuskielenä oli tietysti englanti.

Vaihdossa käymistäni kursseista kolmesta koostin sivuaineeni (”Vaihdossa suoritettu sivuaine”) ja yhden hyväksiluin maisteriopintoihini. Vapaavalintaisten opintojen lisäksi vaihdossa voi hyvin siis tehdä sivuaineen. Tämä tekee mielestäni vaihtoon lähtemisestä vielä joustavampaa, ja uskon että varsinkin hyvällä suunnittelulla vaihtolukukausi sopii hyvin myös kandidaatinopintoihin. Itse lähden mahdollisesti uudestaan vaihtoon maisterivaiheessa, koska vaihto oli niin upea kokemus, eikä se itselläni myöskään viivästyttänyt opintoja.

Vapaa-aika

Yliopiston RMIT Linkin tapahtumia kannattaa alusta asti seurata ja lähteä niihin aktiivisesti mukaan. Moniin kohteisiin pääse näin todella edullisesti, koska yliopisto sponsoroi näitä tapahtumia. Itse kävin mm. surffaamassa, illallisilla, luonnonpuistoissa, australialaisen jalkapallon peleissä, taidegalleriassa, Eureka SkyDeck -tornissa, katsomassa pingviinejä (Phillip Island), viinimaistelussa (Yarra-valley), jne.

Suosittelen liittymään myös erilaisiin opiskelijaryhmiin. Itse olin mukana seuraavissa: Outdoors Club, Social Sport Club ja Movie Club. Esimerkiksi Outdoors Clubin kanssa vietimme loistavan pitkän viikonlopun Great Ocean Roadilla ja Warrnamboolissa. Social Sport Club järjesti ilmaisia urheilutapahtumia pitkin viikkoa ja Movie Club elokuvaillan joka toinen viikko.

Lisäksi suosittelen liittymään RUSU:un (RMIT University Student Union), joka järjestää kaikenlaista ohjelmaa ilmaisista lounaista lähtien (sisältää myös juomat). Liityin myös Melbourne City Bathsiin RMITin edulliseen opiskelijahintaan, johon sisältyi kuntosali, ryhmäliikuntaa, uima-allas, ilmaisia trainer-tapaamisia jne. Sen jäsenyyttä on myös mahdollista siirtää esim. lomien aikana, mikä oli kätevää.

Erilaisten lyhempien Melbournen lähiseudun ja Victorian osavaltion reissujen lisäksi vaihtolukukausi tarjoaa mahdollisuuden nähdä Australiaa paljon laajemminkin. Itse tein ystävien kanssa pidempiä matkoja mm. seuraaviin kohteisiin Australiassa: Cairns ja Townsville (Great Barrier Reef), Sydney, Tasmania ja Australian Itärannikko (Road trip välillä Gold Coast - Fraser Island). Australian ulkopuolelle Uuteen-Seelantiin kävin kahden viikon reissun.

Melbourne kohteena

Melbournessa oli helppoa tuntea olonsa kotoisaksi. Melbourne on siitä kiva, että lähes heti CBD-alueen ulkopuolella pilvenpiirtäjät vaihtuvat matalammiksi ja pientalomaisemmiksi rakennuksiksi, jolloin pääsee asumaan aivan lähellä keskustaa asumatta kuitenkaan ns. keskellä suurkaupungin hälinää. Melbournessa asuessa ei tunnu, että olisi kaupungissa, jossa on asukkaita lähes koko Suomen asukasluvun verran.

Melbourne oli paljon monikulttuurisempi kaupunki kuin oletin, ja paitsi että vaihto-opiskelijoita oli paljon, oli myös monet koko tutkintoa suorittavat opiskelijat Australian ulkopuolelta. Melbournen sijainti on loistava, koska Victorian osavaltiossa on paljon nähtävää. Myös Tasmania on lähellä ja muualle Australiaan sekä Uuteen-Seelantiin pääse kätevästi lentämällä.

Melbournessa sää vaihtelee päivänkin aikana todella paljon, joten aamulla ei voi välttämättä yhtään päätellä, mitä iltapäivällä on luvassa. Aamulla voi tarvita takin ja päivällä olla t-paita-keli. Samoin rankkasade voi iskeä ihan yllättäen. Lukukauden alun aikaan heinäkuussa talvi oli lähes kylmimmillään. Vaikka ilman toppatakkia pärjäsinkin, tekee kylmä tuuli säästä ajoittain todella kylmän, vaikka lämpötilat eivät nollan alapuolelle laskekaan. Keskikesällä puolestaan lämmintä voi olla yli 40 °C.

Yleistä vaihtokokemuksestani

Vaihdossa pääsee tutustumaan moniin uusiin ihmisiin eri kulttuureista ja saa ystäviä eri maista. Mielestäni oli kivakin, ettei yliopistossa ollut kuin muutama muu suomalainen, ja ylipäätään koko lukukauden aikana näin suomalaisia alle 10. Parhaita juttuja vaihdossa olivat mielestäni uusien ystävien lisäksi mielenkiintoiset erilaiset kurssit, mahdollisuus matkustella paljon ja mahdollisuus elää Melbournen kaltaisessa kaupungissa pelkkää englannin kieltä käyttäen. Vaihtolukukausi lisäsi entisestään mielenkiintoani muita kulttuureita ja kansainvälistymistä kohtaan.

Vaihtoajan haasteiksi lukisin kaikki lähtöön ja paluuseen liittyvät järjestelyt ja niiden aiheuttaman stressin. Yksi lukukausi tuntui myös liian lyhyeltä nähdä kaikki mitä Australialla on tarjota, itselläni heräsi haave asua siellä uudestaan jossain vaiheessa elämää. Australiassa etäisyydet ovat myös todella pitkiä Euroopassa totuttuun mittakaavaan nähden, onneksi lentämällä pääsee liikkumaan kätevästi. Suurempia haasteita en kuitenkaan vaihdossa kohdannut.

Yksi lukukausi vaihtokohteessa menee todella nopeasti ja suosittelen heti alusta asti suunnittelemaan ohjelmaan paljon erilaista tehtävää ja nähtävää, jotta ehtii kokea mahdollisimman paljon. Australian mantereen kokoista kohdetta on mielestäni mahdotonta edes nähdä yhdessä lukukaudessa. Lukukausi on kuitenkin paljon lyhyttä lomamatkaa pidempi aika ja tuo siten enemmän mahdollisuuksia myös lomailun ja uusien kokemusten kannalta. Itselläni jäi vielä paljon juttuja näkemättä Australiassa, ja uskon meneväni sinne joskus uudestaan.