Iida Kaikkonen - 2017: Lunds Tekniska Högskolan, Ruotsi

Matkakertomuksen tiedot

Opiskelija
Iida Kaikkonen
Koulu
Oulun yliopisto
Matkakohde
Lunds Tekniska Högskolan, Ruotsi
Aika
16.08.2016 - 31.12.2016
Vaihto-ohjelma

Olen ympäristötekniikan opiskelija Oulun yliopiston teknillisestä tiedekunnasta. Hyvissä ajoin päätin, että haluan suorittaa vaihto-opiskelujaksoni Ruotsissa, jotta saisin kehitettyä ruotsin kielen taitojani. Vaihtokohteekseni valikoitui Lunds Tekniska Högskola Etelä-Ruotsissa Skånessa. Lundin yliopiston on Pohjoismaitten vanhimpia ja suurimpia ja se on erittäin arvostettu. Lund on noin 80 000 asukkaan kaunis historiallinen kaupunki aivan Malmön vieressä ja opiskelijoita kaupungissa on reilut 40 000, joten kyseessä on todellinen opiskelijakaupunki. Etelä-Ruotsi alueena kiinnosti, sillä siellä ilmasto ja maisemat eroavat merkittävästi Pohjois-Suomesta.

Hakuprosessi

Ensimmäisessä hakuvaiheessa keväällä 2016 vaihtomaan valinnan jälkeen oli oman tiedekunnan haku NordTek-vaihto-ohjelmaan. Tässä vaiheessa myös vaihtoyliopisto oli jo valittuna. Ensimmäistä hakua varten tehtiin alustava kurssisuunnitelma, joka hyväksytettiin omiin opintoihin sopivaksi. Toisessa vaiheessa haettiin sitten sisään itse yliopistoon, Lundin yliopiston järjestelmä tähän oli todella selkeä ja helppokäyttöinen. Tässä vaiheessa suoritettiin myös kursseille ilmoittautuminen ja kurssien vaihtaminen tämän jälkeen oli mahdollista enää vain tiettynä aikana juuri ennen lukukauden alkua. Loppukeväästä tuli tieto, että hakemus Lundiin on hyväksytty. Pitkin kesää ennen vaihdon alkua tuli sähköpostitse tietoa mille kurssille oli missäkin vaiheessa hyväksytty, periaattessa oli siis mahdollista ettei kaikille haluamilleen kursseille olisi päässyt. Niinpä hakuvaiheessa jokaista kurssia kohti piti merkitä myös mahdollinen varakurssi.

Asuminen

Samalla, kun suoritettiin haku yliopiston vaihto-ohjelmaan, haettiin myös asuntoa yliopiston kautta. Lundissa toimi LU Accomodation, joka järjestää ulkomaalaisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille asuntoja. Etenkin syksyisin tulevien opiskelijoiden määrä on kuitenkin niin suuri, että asuntoja ei millään riitä kaikille halukkaille. Sain aluksi tiedon loppukeväällä, ettei minulle sitä kautta ole asuntoa tiedossa. Onneksi kuitenkin noin kolme viikkoa ennen vaihdon alkua tuli viesti, että olen lopultakin saamassa yksiön LU Accomodationin kautta. Tätä ennen olin jo ehtinyt tarkastella yksityisiä markkinoita (joiden kanssa saa Lundissa olla todella tarkkana, kaupungissa on huutava asuntopula, mikä tietenkin houkuttelee huijareita) ja osallistua myös asuntojen "arvontaan", joka järjestettiin kaikkien uusien opiskelijoiden kesken AF Bostäder nimisen opiskelija-asuntosäätiön toimesta. Joillakin ulkomaalaisilla opiskelijoilla oli oikeasti se tilanne Lundiin saapuessa, ettei mitään majoitusta ollut vielä tiedossa.

Asuin tosiaan yksiössä, jonka vuokra oli reilut 400 euroa. Yksiöksi ihan ok hinta, mutta Suomessa kimppa-asumiseen tottuneelle vähän kirpaisi. Östra Tornissa sijaitsi opiskelija-asuntoalue, joka oli tarkoitettu vain kv-opiskelijoille, joita alueella oli ehkä noin pari sataa. Suurin osa asunnoista oli yksiöitä ja lisäksi oli muutama kaksio. Talot olivat uudehkoja, joten kalustetut asunnot ja alue olivat erittäin siistejä. Ensiksi kauhistuin asunnon sijaintia ja mahdollista matkaa yliopistolle ja keskustaan, sillä Östra Torn sijaitsi aivan Lundin koilisreunalla. Nopeasti tuli kuitenkin huomattua kuinka pieni kaupunki Lund lopulta on pinta-alaltaan eikä kaupungin reunalta keskustaan ollut kuin reilut 4 kilometriä matkaa. Pyörä oli ehdottomasti kätevin kulkuväline kaupungissa, mutta tarvittaessa bussit olivat myös toimiva ratkaisu.

Selvästi suosituin asumismuoto Lundissa oli corridorit eli asuntolat. Niissä jokaisella on oma pieni huone ja corridorista riippuen huoneen yhteydessä saattoi olla myös oma vessa ja/tai suihku. Keittiö ja oleskelutila oli yhteinen käytävän päässä. Pahimmillaan keittiön saattoi jakaa noin 20 asukasta, mutta myös noin 5 asukkaan corridoreja näkyi. Osa opiskelija-asuntoalueista oli valtavia tuhansien opiskelijoiden komplekseja. Corridorissa asumisessa olisi varmasti ollut puolensa, kuten hieman halvempi vuokra ja ihmisiin tutustuminen. Toisaalta erityisesti vaihto-opiskelijoista osa oli todella nuoria ja suoraan vanhempien luota muuttaneita, joten kontrasti suomalaisten opiskelijoiden itsenäisyyteen oli välillä melkoinen. Yksiössä sai kuitenkin tarvittavaa omaa rauhaa eikä tarvinnut kauhistella yleisten tilojen epäsiisteyttä. Corridoreissa saatettiin järjestää myös valtavia "corridor-partyja", joihin tuntui välillä olevan puolia Lundia kutsuttuna.  Suomalaistyylistä kämppäkaverin tai avopuolison kanssa asumista ei juuri opiskelijapiireissä näkynyt.

Ruotsissa ei ole varsinaista opiskelijaruokailua järjestetty kuten meillä täällä Suomessa, joten lounaat olivat huomattavasti kalliimpia. Yleinen käytäntö oli, että opiskelijoilla ottavat omat eväät mukaan ja jokaisessa rakennuksessa löytyi tarvittavat ruokailutilat mikroaaltouuneineen. Kampukselta löytyi myös lounasravintoloita, niissä hinnat olivat kuitenkin suomalaisia "normaaleja" lounashintoja huokeampia vaikka opiskelijaruokailua kalliimpia olivatkin. Yleisesti ulkona syömisen hinta oli nimittäin hieman suomalaista tasoa edullisempi.

Lundissa toimii 12 Nationia eli ns. osakuntaa, joiden toiminta perustuu opiskelijoiden vapaaehtoiseen työpanokseen. Nationit järjestivät myös vuoropäivin lounaita, joiden hinta oli 3-4 euron välillä ja suomalaiseen todella monipuoliseen lautasmalliin nähden lounasannokset eivät aina olleet ihan hintansa arvoisia. Nation-lounaille oli tärkeää mennä hyvissä ajoin, sillä niihin oli yleensä pitkät jonot. Ruotsissa erityisen suosittua tuntui olevan kasvis- ja vegaaniruoka. 

Opiskelu

Suoritin vaihdon aikana tekniikan puolen kursseista loppuun asti kurssin Rainfall Runoff Modelling sekä osittain kurssin Pipe Engineering and Hydraulic Structures. Lisäksi suoritin kolme ruotsin kielen kurssia. Tekniikan kursseihin kuului kurssikirjallisuutta, mitä oli mahdollista lainata kirjastosta tai ostaa omaksi. Kuitenkin kurssien nettisivuilta löytyi aineistoa hyvinkin kattavasti ja sillä pärjäsi hyvin erityisesti, kun on aiemmissa opinnoissakin oppinut hyödyntämään materiaaleja samaan tyyliin. Ruotsalaisten opiskelijoiden keskuudessa näytti olevan yleisempää hankkia käyttöön ihan kurssikirjat. Kurssien työmäärä oli aika suuri ja ne olivat vaativia, mutta toisaalta opettajat olivat erittäin hyviä, joten oppiminen oli siinä mielessä sujuvaa. Kursseihin kuului paljon ryhmätyöskentelyä, esitelmiä ja seminaareja, mikä osoittautui tehokkaaksi oppimistavaksi. Luennoilla opettaja esitti paljon kysymyksiä ja opetus oli keskustelupainotteista. Oppilaitten ja opettajien välinen suhde on Ruotsissa samanlainen kuin täällä Suomessa, turhaa teitittelyä ei ole vaan opiskelijat ovat aivan yhdenvertaisia keskustelemaan ja esittämään mielipiteitään opettajien kanssa. Ruotsin kursseille ostin teksti- ja tehtäväkirjan, joiden hinta uutena oli aika suolainen, yhteensä reilut 80 euroa. Kirjat sai helposti myytyä kurssien jälkeen seuraaville opiskelijoille. Ruotsin kursseilla opetus oli erittäin monipuolista ja rentoa, pääpaino oli oppia käyttämään kieltä. Kielioppiakin tietenkin oli, mutta ei liikaa, kuten suomalaisessa koulumaailmassa kielenopetuksessa helposti on. Kaikki kurssit Lundissa olivat vähintään 7,5 opintopisteen arvoisia, mikä on kätevä järjestelmä lukukauden jaksotuksessa, mutta työmäärä on tietenkin huomattavasti suurempi. Arvosteluasteikko vaihteli tiedekuntakohtaisesti, tekniikan kursseissa arvostelu oli 3-5 ja kielten kursseissa A-F.

Vapaa-aika

Opiskelijaelämä Lundissa painottuu Nationien eli osakuntien toimintaan. Ylempi järjestö on nimeltään Studentlund, jonka jäseneksi tuli ensin liittyä ja sen jälkeen valita yksi nationeista. Yhden nationin jäsenyydellä pystyi osallistumaan kaikkien muidenkin nationeiden toimintaan. Nationeiden toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin ja opiskelijat hoitavat työskentelyn. Hintataso on siis huomattavasti alempi kuin muualla kaupungissa. Nationien toimintaan on oikeus osallistua ainoastaan opiskelijoilla. Nationeilla oli esimerkiksi ravintolatoimintaa, pubeja, clubeja, urheiluseuroja, musiikkitoimintaa sekä elokuvailtoja eli kaikenlaista vapaa-ajan toimintaa.

Lisäksi joka tiedekunnalla on vielä oma ylioppilaskunta. Erityisesti tekniikan ylioppilaskunnan toiminta oli vilkasta ja erityisesti lukukauden aluksi, kun järjestettiin noin kolme viikkoa kestävä "Nollning", jonka aikana uudet opiskelijat tutustutettiin opiskelijaelämään erilaisten tapahtumien avulla. Myös Lundissa oli tekniikan puolella kiltatoimintaa ja killan puolesta oli lukukauden alussa mentorointiryhmä. Myös koko yliopiston kansainvälisen jaoston puolesta oli järjestetty mentorointiryhmä, joten muihin vaihto-opiskelijoihin ja kaupunkiin tutustuminen vaihdon aluksi sujui sutjakkaasti.

Lundissa oli paljon isoja puistoja, joissa oli mukava lenkkeillä. Kampuksen läheisyydestä löytyi myös iso kuntosali, joka oli suhteellisen edullinen. Muitakin harrastusmahdollisuuksia kaupungista olisi löytynyt runsaasti opiskelijahintaan, esim. eri palloilulajeja ja ratsastusta. Musiikkitoimintaa oli myös paljon, esim. opiskelijaorkestereita ja kuoroja. Skånesta löytyy useampi kansallis/luonnonpuisto, joihin oli hyvät kulkuyhteydet ja ne olivat erittäin mielenkiintoisia päiväpatikointikohteita syyskaudella. 

Liikkuminen

Helpoiten Lundiin pääsee Suomesta lentämällä Kööpenhaminaan ja jatkamalla sieltä junalla Ruotsin puolelle. Junalippu Öresundstågilla Kööpenhaminan lentokentällä tai keskustaan Juutinrauman sillan yli maksoi noin 15 euroa. Kööpenhaminaan pääsi Lundista noin 40 minuutissa ja takaisin noin 50 minuutissa tällä hetkellä Ruotsin rajalla olevien rajatarkastusten vuoksi. Lundissa ja Skånen alueella toimii Skånetrafiken, johon kuuluu bussit ja lähijunat. Bussiyhteydet Lundissa olivat erittäin toimivat. Junalla pääsi 10 minuutissa suurkaupunki Malmöön noin 6 minuutin välein ja lipun hinta oli noin 5-6 euroa. Myös muualle Skåneen esimerkiksi kansallispuistoihin pääsi kätevästi parilla junan/bussin vaihdolla.

Kulttuuri

Suomen ja Ruotsin kulttuurit ovat melko samanlaiset, kuten myös elintaso. Totta kai erojakin on, ruotsalainen tyyli on ehkä hieman keskustelevampi vähän joka asian suhteen ja ihmiset ovat hieman avoimempia kuin suomalaiset. Lund on noin 80 000 asukkaan kaupunki ja asukkaista noin puolet opiskelee yliopistolla, joten ihmiset olivat pääosin nuorekkaita ja kansainvälisiä, mikä ei välttämättä kuvaa koko Ruotsin tilannetta parhaiten. Lund oli erittäin turvallisen oloinen kaupunki. Ihmiset puhuivat myös englantia erittäin hyvin ja olivat ystävällisiä. Kuitenkin ruotsin puhumisellekin annettiin mahdollisuus, vaikka varmasti tunnistivat ulkomaalaisuuden.

Vaihto kokemuksena

Kuten monessa vaihtokohteessa kuulostaa olevan, myös Lundissa oli yleistä, että vaihto-opiskelijat viettivät aikaa toistensa kanssa. Kielitaidon kannalta olisi ollut tietysti parempi viettää enemmän aikaa ruotsalaisten kanssa, mutta toisaalta myös englanti pääsi kehittymään rutkasti. Ehdottomasti olisi kannattanut viettää vaihdossa koko vuosi, yksi lukukausi meni yhdessä hujauksessa. Suosittelen vaihtoon lähtöä ehdottomasti kaikille, omalta mukavuusalueelta poistuminen kasvattaa ihmisenä ja opettaa itsestä uusia asioita ja kielitaito kehittyy aivan eri tavalla kuin kotona Suomessa. Lisäksi vaihdon aikana syntyi rutkasti uusia ystävyyssuhteita, jotka tulevat toivottavasti jatkumaan pitkään.

Oulussa 27.2.2017
Iida Kaikkonen