Joachim Grundström - 2016: RWTH Aachen University, Saksa

Matkakertomuksen tiedot

Opiskelija
Joachim Grundström
Koulu
Aalto-yliopisto
Matkakohde
RWTH Aachen University, Saksa
Aika
01.09.2015 - 31.03.2016
Vaihto-ohjelma
Erasmus

Yleiskuvaus kohteesta

Maana Saksa on paljon suurempi kuin Suomi, mutta kaupunkina Aachen on noin 240 000 asukkaallaan suomalaisen keskisuuren kaupungin kokoinen. Aachen on Saksan läntisin kaupunki ja sijaitsee aivan Belgian ja Hollannin rajalla, joten matkustaminen näihin maihin Aachenista on hyvin vaivatonta, koska niihin voi jopa kävellä, sillä "pikkukylä" Vaals sijaitsee Hollannin puolella vain viitisen kilometriä Aachenin keskustasta.

Kulttuuri Saksassa ei merkittävästi eroa Suomesta ja ihmisetkin ovat hyvin samanlaisia kuin Suomessa, ainoa asia mihin itse reagoin, että Saksasta löytyi enemmän ääripäitä kuin Suomesta, eli Saksassa ihmiset tuntuivat olevan joko erittäin mukavia ja kilttejä, jopa ylimukavia, tai sitten ne olivat kaikkea muuta kuin mukavia ja kohteliaita. Suomessa "suurin osa" on sitä keskiporukkaa. Saksassa myös Oktoberfesteillä tai Karnevaaleilla oli ilo huomata, että se ei ollut vain opiskelijat jotka juhlivat ja pukeutuivat teeman mukaisesti, vaan tosiasiassa vanhemmat ihmiset panostivat enemmän asuihin kuin moni nuori. Suomessa taas ylioppilaslakin käyttäminen vappuna on jopa jo melkein vähän noloa.

Aachen on sopivan pieni kaupunki, pinta-alaltaan suuri mutta ydinkeskusta on sen verran tiivis ja keskitetty, että kaikki on lähellä ja melkein joka paikkaan voi kävellä, itse käytin erittäin harvoin bussia, vaikka bussikortti sisältyi yliopiston lukukausimaksuun. Vaikka Aachen ei mikään miljoonakaupunki ole, on siellä koko ajan tapahtumia ja kaupunki on muutenkin vilkas, koska yli viidennes kaupungin asukkaista on opiskelijoita. Kaupunki on myös yksi kauneimmista saksalaisista kaupungeista missä olen ollut, sillä se on säilynyt suhteellisen hyvin sodasta huolimatta, eikä ole teollisuuskaupungin näköinen niin kuin moni muu saksalainen kaupunki.

Ilmasto Aachenissa on syksyllä aika samantyyppinen kuin Suomessa, toki hieman lämpimämpi. Talvella Aachenissa on Suomen syksyinen sää, mutta muutama viikko voi olla pakkastakin, mutta jos lunta sataa, se yleensä sulaa heti pois. Aachen on myös epävirallisesti Saksan sateisin kaupunki, mutta mielestäni sen takia ei Aachenia kannata pelätä, sillä aika usein sataa joo, mutta harvoin sataa kauan, ja sitten taas aurinko paistaa, eli sää vaihtelee nopeasti ja harvoin on päiviä, kun sataa koko päivän, mutta myös harvoja päiviä kun koko päivän on aurinkoista.

Itselleni Aachen ei ollut selvä valinta. Halusin saksankieliseen maahan ja yrittää opiskella saksaksi, ja koska olin vähän huolissani saksankielentaidoistani ja ymmärtäisinkö Itävallan tai Sveitsin murteet päädyin Saksaan, ja Aacheniin sijaintinsa takia ja myös siksi, että Aachen on sopiva pieni kaupunki, eli on mahdollista saada asunto ydinkeskustasta ja asua lähellä siellä missä tapahtuu.

Käytännön asiat vaihtokohteessa

Asunnon kannattaa hakea heti kun mahdollista, koska esim. Studierendenwerkenin asuntoihin (opiskelija-asuntoihin) on pitkät jonot. Itse hain heti kun oli mahdollista, ja kaksi kuukautta ennen kuin olin lähdössä lähetin sähköpostin ja kysyin, että saanko opiskelija-asunnon ja minulle vastattiin, että tuskin saan koska olen hakenut niin "myöhään", ja minulle ehdotettiin jopa asunnon hakemista Belgian tai Hollannin puolelta. Tästä viikko ja sain sähköpostin, että nyt minulle löytyisi asunto, eli näköjään kannattaa lähettää sähköpostia, jos mitään ei kuulu. Asuin kaveriasunnossa saksalaisen miespuolisen opiskelijan kanssa, mikä oli hyvä, sillä saksaa tuli tämän takia harjoiteltua päivittäin. Minulla kävi hyvä tuuri siinä mielessä, että opiskelija-asuntoni oli vain puolitoista kilometriä keskustasta, mutta jotkin opiskelija-asunnot ovat yli viiden kilometrin päässä.

Suurin osa kavereistani asuivat myös kaveriasunnoissa saksalaisten kanssa, mutta he olivat hakeneet asunnon vapailta markkinoilta, sivustolta nimeltä WG-gesucht. Itse suosittelisin tätä vaihtoehtoa, sillä suomalaisena on aika helppoa saada asunto tämän kautta, asunto sijaitsee yleensä ihan keskustassa ja asumalla saksalaisten kanssa joutuu puhumaan ja harjoittelemaan saksan kieltä. Kaikki suomalaiset kaverini olivat saaneet asunnon täältä ensimmäisten viiden hakemusten joukosta.

Aachenissa pitää paikan päällä henkilökohtaisesti käydä rekisteröitymässä kaupungin asukkaaksi ja myös pois muuttaessa pitää käydä ilmoittamassa, että muuttaa pois, ja tähän tarvitsee myös todistuksen jossa vuokranantaja todistaa, että muutat pois. Tämä tuntui jotenkin suomalaiselta omituiselta, että ei voi tehdä verkossa vaan kaikki pitää tehdä paikan päällä eikä sinuun oikein luoteta. Myös vuokranantajan kanssa pitää tehdä sopimus, että niillä on oikeus joka kuukausi automaattisesti nostaa pankkitililtäsi rahaa. Mutta tällaiseen byrokratiaan kannattaa tottua, kun Saksaan menee.

Yliopisto tarjoaa paljon eri palveluita liikunnasta erityiskursseihin, pitää vain olla itse aktiivinen ja ilmoittautua niihin.

Hintataso Aachenissa on yleisesti Suomea hieman halvempi, erityisesti pubi-illat ja vierailut kebabravintoloissa ovat puoli-ilmaisia Suomeen verrattuna. Mutta esim. sähkö oli paljon kalliimpi kuin Suomessa ja puhelinliittymät myös hieman kalliimmat, tai hinta aika sama, mutta yleensä niihin kuuluu aika vähän internetiä, ja jos sitä haluaa paljon, niin hinta on myös kalliimpi.

Kun ilmoittautuu opiskelijaksi ja maksaa lukuvuosimaksun (noin 230€) saa bussikortin, jota pystyy käyttämään koko Nordrhein Westfahlen (NRW) osavaltiossa myös paikallisjunissa, eli matkustaminen tässä osavaltiossa on ilmaista. Itse kävin lähes kaikissa isoimmissa kaupungeissa NRW:ssä koska se on ilmaista.

Aachenissa kulkee ainoastaan busseja, ja niitä kulkee myös öisin, mutta itse kävelin useimmiten, koska erityisesti keskustassa kävelee melkein nopeammin kuin mitä bussit kulkevat ja etäisyydet keskustassa ovat aika lyhyitä.

Opinnot

Englanninkielisiä kursseja oli aika vähän tarjolla energiatekniikan opiskelijoille, ehkä viisi, joista suurin osa oli sellaisia mitä olin jo Aallossa opiskellut, joten kävin ainoastaan yhden kurssin englanniksi ja muut saksaksi. Kävin yhden intensiivisen saksankielenkurssin Saksassa ennen opintojen alkamista, jotta pärjäisin sitten pääainekursseissani saksaksi. Opiskelin yhteensä 30 opintopisteen edestä, joista 26 opintopistettä olivat pääaineopintoja ja 4 opintopistettä kielikursseja. Kaikki suorittamani kurssit hyväksiluetaan tutkintooni Aalto-yliopistossa.

Yleisesti voi sanoa, että luentokauden aikana Saksassa ei hirveästi opiskella, sillä minulla ei esimerkiksi ollut ainoakaan projektityötä tai muuta palautettavaa, esim. palautettavia laskutehtäviä. Luentokauden aikana käydään ainoastaan luennoilla ja laskutehtävätilaisuuksissa katsomassa ratkaisut. Itse "opiskelu" tapahtuu sitten tenttilukukaudella, joka kestää jopa lähes kaksi kuukautta.

Työmäärä on luultavasti aika sama kuin Aallossa, mutta se on jakautunut enemmän tenttilukukaudelle, koska silloin opiskellaan paljon. Saksalaiset tentit eroavat aika paljon suomalaisista tenteistä, sillä tenttiaikaa on normaalisti 60–120 minuuttia ja ei ole mitenkään epätavallista, että tentti on 40 sivuinen. Tenttiaihe on yleensä myös hyvin laaja ja vaati aika paljon ulkoa opiskelua, koska muuten tenttiä ei ehdi suorittaa, mikäli joutuu miettimään. Tentit muistuttavat enemmän yläasteen tenttejä, koska kysymyksiä on paljon ja vastaukseksi riittää lyhyt vastaus. Vaikeustaso on mielestäni sama kuin Aallossa, suurin ongelma on tentin lyhyt suorittamisaika sekä se, että tentin ja kurssin suorittaminen on kokonaan tentin varassa, mikä aiheuttaa aika paljon stressiä.

Olen henkilökohtaisesti ylpeä itsestäni, että läpäisin kaikki kurssini, kun huomioi että hylkäysprosentti oli korkea kaikissa tenteissä, aikaa on hyvin vähän ja lisäksi kirjoitin tentit saksaksi.

Muuta

Saksalaiseen opiskelukulttuuriin kuuluu aika paljon pubissa istumista, mikä oli vierasta ainakin aasialaisille opiskelijoille. Joka maanantai järjestettiin tapaaminen paikallisessa pubissa kaikille vaihto-opiskelijoille, ja toki myös muille. Myös muutama isompi Erasmus-bileet ja muita juhlia ja tapahtumia järjestettiin lukukauden aikana.

Yliopistolla on myös suuri määrä erilaisia liikuntakursseja, joihin ilmoittaudutaan lukukauden alussa, mutta kannattaa olla nopea, sillä suosituimmat kurssit täyttyvät nopeasti. Itse osallistuin yliopiston jääkiekkoturnaukseen, Unicup, jossa kolme yliopiston tiedekuntaa pelaa "pipolätkä"-turnauksen vastakkain niin poika, tyttö että professorijoukkueissa. Joukkueisiin oli karsinnat ja paljon hakijoita, koska turnaus on erittäin suosittu. Turnauksen aikana täydessä hallissa oli noin 3500 maksavaa katsojaa. Tämä oli yksi vaihdon parhaimmista kokemuksista ja myös hyvä tapa oppia tuntemaan saksalaisia opiskelijoita.

Sijaintinsa takia Aachen on optimaalinen matkustamiseen. Lähellä on useita lentokenttiä (muun muassa Kölnin, Düsseldorfin ja Brysselin lentokentät) joista pystyy lentämään minne tahansa. Junalla pääsee myös Aachenista helposti muihin saksalaisiin kaupunkeihin ja myös Hollantiin, Belgiaan ja Ranskaan.

Suosittelen vaihtoon lähtemistä kaikille opiskelijoille, koska se on sellainen kokemus mitä on vaikea kokea valmistumisen jälkeen. Vaihto avasi myös minun silmäni ja nyt pystyn paljon paremmin arvostamaan niitä hyviä asioita mitä Suomessa on ja myös näkemään mitä huonoja puolia Suomessa on. Lisäksi vaihdon aikana kielitaito paranee ja saa paljon uusia kavereita ja kontakteja muihin maihin, joista voi olla hyötyä myöhemmin työelämässä.

Espoo, 1.6.2016
Joachim Grundström