Ennen vaihtoa
Opiskelen Oulun yliopistossa ympäristötekniikkaa ja päätin opintojeni loppuvaiheessa hakea vaihtoon Michigan Technological Universityyn Yhdysvaltoihin. Valitsin kohteen englannin kielen ja sopivien kurssivaihtoehtojen perusteella. Vaihtoon hakeminen tapahtui Oulun yliopiston kahdenvälisten kohteiden vaihto-ohjelman kautta ja hakemista varten suoritin myös kotiyliopistollani englannin kielen tasokokeen. Yliopistoon hakemisen lisäksi minun täytyi hakea viisumia Yhdysvaltoihin. Viisumin hakeminen osoittautui lopulta jopa työläämmäksi prosessiksi kuin itse vaihtoon hakeminen.
Kohdeyliopisto
Michigan Tech sijaitsee pienessä Houghtonin kaupungissa Ylä-Michiganissa. Ylä-Michigan muistuttaa Pohjois-Suomea niin luonnoltaan kuin väkimäärältään. Asutusta seudulla on vain harvakseltaan, mutta retkeilykohteita ja koskematonta luontoa riittää. Talvella lunta voi kertyä riesaksi asti, mutta suomalaiselle talveen sopeutuminen ei ollut mikään ongelma. Yliopistolla voi pääasiassa opiskella tekniikkaa, mutta kursseja löytyy laidasta laitaan myös muilta aloilta. Lisäksi yliopisto tarjoaa runsaasti erilaista vapaa-ajantoimintaa kerhojen, liikuntamahdollisuuksien ja erilaisten esitysten muodossa. Aika ei siis käynyt pitkäksi, vaikka kaupunki itsessään oli kovin pieni. Asuin yliopiston omassa asuntolassa, kuten suuri osa paikallisista opiskelijoista. Asuntolassa asuminen oli aika kallista, mutta helpotti elämää huomattavasti. Samalla tutustuin helposti paikallisiin opiskelijoihin.
Opinnot
Kävin vaihdon aikana viisi kurssia, jotka yhteensä vastaavat 30 opintopistettä. Omaan alaani liittyen opiskelin kurssit Transportation Design, Community Planning, Fundamentals of Construction Engineering ja Global Issues. Lisäksi jatkoin espanjan opintojani kurssin verran. Kurssit vaihtelivat vaikeustasoltaan, mutta kokonaisuudessaan en kokenut työmäärää kohtuuttomaksi. Opiskelu muistuttaa muutenkin enemmän lukiomuotoista opiskelua: kursseilla on oltava läsnä, joka päivä annetaan kotiläksyjä ja välillä voidaan pitää pistokokeita. Joka päivälle oli siis paljon tehtävää, mutta yksittäiset tehtävät eivät olleet erityisen haastavia. Suomalaiseen itsenäiseen opiskeluun tottuneena tyyli tuntui välillä liiankin holhoavalta. Toisaalta omaksuin kurssien asiat todella perusteellisesti. Transportation Design oli kursseista haastavin mutta samalla myös palkitsevin. Kurssilla suunniteltiin teitä ja ratoja käyttäen MicroStation-ohjelmaa. Kurssin opettaja oli suomalainen, joten sain laajan käsityksen myös Suomen ja Yhdysvaltojen välillä vallitsevista eroista. Community Planning -kurssi oli mielenkiintoinen kokonaisuus, jonka myötä kokonaiskuva yhdyskuntasuunnittelusta hahmottui selvästi. Ennestään tiesin jo paljon eri osista, mitä yhdyskuntasuunnitteluun sisältyi, mutta kokonaiskuvan muodostaminen tapahtui vasta tällä kurssilla.
Vaihto-opiskelu kokemuksena
Koen, että vaihto-opiskelemaan lähteminen oli yksi parhaimmista päätöksistäni opintojen aikana. Englannin kielen taitoni vahvistui vaihdon aikana huomattavasti varsinkin puhumisen osalta. Lisäksi kokemus avarsi näkemystäni niin opiskelusta kuin elämästä yleensäkin. Michigan Tech tarjosi kursseja, joita kotiyliopistollani ei olisi ollut mahdollista suorittaa. Koen saaneeni tutkintooni arvokasta lisätietoa, jota en olisi muuten saanut. Suosittelen myös yliopiston tarjoamien kerhojen toimintaan tutustumista. Liityin paikalliseen ratatekniikkakerhoon, jonka mukana pääsin ekskursiolle Nebraskaan. Lisäksi yliopisto tarjosi laajat urheilumahdollisuudet, sillä yliopiston piiriin kuului laskettelukeskus, hiihtolatuverkosto sekä kuntokeskus. Suosittelen Yhdysvaltoja vaihtokohteena, sillä kohdemaahan kotiutuminen oli helppoa. Ihmiset ovat avoimia ja ystävällisiä, eikä kavereiden löytäminen tuota ongelmaa. Opiskelutyyli eroaa suomalaisesta paljon, mutta erilaisessa tyylissä on myös omat hyvät puolensa. Kokonaisuudessaan vaihto-opiskelu oli mahtava kokemus, joten suosittelen lämpimästi kaikille vaihtoon hakemista!
Oulussa 23.7.2015
Pauliina Sutela
