Lassi Lahti - 2015: Norges teknisk-naturvitenskapelige universitet i Trondheim, Norja

Matkakertomuksen tiedot

Opiskelija
Lassi Lahti
Koulu
Tampereen teknillinen yliopisto
Matkakohde
Norges teknisk-naturvitenskapelige universitet i Trondheim, Norja
Aika
11.08.2014 - 31.12.2014
Vaihto-ohjelma

Alkusanat

Tervetuloa Norjaan maailman huipulle, kuten norjalaiset itse ylpeästi paikkansa näkevät. Helposti tulemme ajatelleeksi, että norjalaisilla on vain käynyt yksi onnenkantamoinen öljyvarantojensa ja näistä saatavan hyvinvoinnin kanssa. 1900-luvun alussa Norja kuitenkin oli Euroopan köyhimpiä kansakuntia, eikä varmasti olisi kuuna päivänä ilman valtavaa riskinottoa vuokratessaan kovaan hintaan öljyn etsintään soveltuvaa kalustoa Ruotsilta, päässyt aloittamaan matkaansa kohti maailman vauraimman valtion asemaa ja maailman huippua.

Yhtä voimakkaasti, kuin me pidämme norjalaisia onnekkaina, tiedostetaan Norjassa, ettei Pohjanmeren öljyä tule riittämään loputtomiin. Ainakin Trondheimissa, Norjan teknis-luonnontieteellisessä yliopistossa panostus tulevaisuuteen on voimakasta. Panostusta opetuksessa ja tutkimuksessa onkin laitettu erityisesti arktisten merialueiden teknologiaan, vesivoiman tuottamiseen sekä kestävään kehitykseen. Esimerkkinä tämän panostuksen arvokkuudesta käy hyvin edellisvuoden lääketieteen Nobel-palkitut Trondheimilaiset tutkijat.

Kolme syytä lähteä Trondheimiin

Ensinnä Norjan ylipäätään voi hyvällä sanalla sanoa olevan urheilullisen ulkoilmaihmisen luvattumaa. Trondheimissa päivän urheilusuoritus tulee automaattisesti tehtyä siirryttäessä jalan tai pyörällä paikasta toiseen. Pelkästään yliopistolta asunnolleni siirryttäessä korkeuseroa kertyi mukavat 80 metriä parin kilometrin matkalle. Toisin sanoen yksi polkaisu aamuisin alamäkeen, hikeä ja kyyneleitä iltapäiväisin vastakkaiseen suuntaan. Trondheimissa vaikuttaa myös yli 10 000 jäsentä käsittävä opiskelijaurheilujärjestö NTNUI, joka tarjoaa huippu fasiliteetit lajiin kuin lajiin muun muassa kolmen tilavan ja hyvin varustellun kuntosalin muodossa. Trondheimin keskustasta 10 kilometrin päässä avautuvat laajat Bymarkan-ulkoilualueet, joiden suosiosta norjalaisten keskuudessa, ei voi olla yllättymättä saapuessa ensimmäisen kerran paikalle viikonlopun aikana. Parkkipaikkojen ja tienvarsien notkuessa väärällään autoja, voisi kuvitella päätyneensä keskelle kansanjuhlaa, jota ulkoilu norjalaisille oikeastaan kaikesta päätellen onkin. Eikä edes väliä, satoi vai paistoiko, sillä norjalaiseen identiteettiin kuuluu vahvana käsite: ”Huonoa säätä ei ole olemassakaan, on vain huonoa pukeutumista”.

Toisena Norja on vauras maa ja norjalaiset ylpeitä siitä, mikä näkyy suoraan myös opetuksen resursseissa. Maisteriohjelmat NTNU:lla ovat englanninkielisiä, joten sopivia kursseja on helppo löytää laajasta tarjonnasta. Laitoksilla on useita päätoimisia professoreita, minkä johdosta heillä on runsaasti aikaa oppilailleen. Myös suhde oppilaiden, professorien ja laitoksen muun henkilökunnan välillä muodostuu tällöin nopeasti sopivan rennoksi ja joustavaksi, jolloin kynnys mennä kysymään itselle epäselväksi jääneistä asioista on lähes olematon. Erikseen vielä mainittakoon, että ainakin kaikilla itse käymilläni kursseilla opetusmateriaalit olivat ajantasaisia ja esimerkit parhaillaan muutaman päivän takaa. Kursseihin olennaisena osana kuuluivat myös vierailevat luennoitsijat alan yrityksistä, joiden pitämien luentojen aiheet integroituivat hyvin opetettavaan asiaan sekä ekskursiot niin messuille, maastoon kuin yrityksiin.

Kolmantena maisemat Trondheimissa ja Norjassa ylipäänsä ovat kerta kaikkiaan niin huikeat, että joka ikinen päivä tulee häikäistymään jostain uudesta. Ensimmäinen bussimatka Vaernesin lentokentältä Trondheimiin sai jo pelkästään haukkomaan henkeään silmän levätessä Trondheimin vuonon pinnalla. Trondheimista käsin koko kaupunkia pääsi helposti ihastelemaan suuntaamalla lenkkinsä kaupungin kaakkoispuolella kohoaville rinteille Dragvollin opiskelijakampuksen suuntaan tai kiipeämällä kaupungin länsipuolella kohoavan Bymarkan ulkoilualueen huipulle. Trondheimin muutaman sadan metrin korkuisten rinteiden alkaessa tuntua arkipäivältä, saattoi alleen vaihtaa vuokra-auton tai kansainvälisen-opiskelijajärjestön bussin suunnaten nokkansa kohti Atlantic Roadia, Geirangeria, Rorosta tai Lofootteja.

Hakuprosessi

Haku NTNU:lle Trondheimiin kävi äärimmäisen vaivattomasti. Ensimmäisessä vaiheessa täytettiin TTY:n kansainvälisen-toimiston omat hakupaperit motivaatiokirjeineen Mobility online -hakujärjestelmässä. Hyväksynnän jälkeen täytettiin vielä varsinainen yhden lomakkeen mittainen hakemus ja kurssivalinnat NTNU:n sivuilla. Tieto hyväksynnästä tuli kesäkuun puolivälin tietämillä sähköpostitse. Samassa sähköpostissa kerrottiin myös Trondheimin asuntotilanteesta, lukuvuoden aikatauluista sekä orientaatio-ohjelmasta.

Asuminen ja eläminen Trondheimissa

Aiemmissa Trondheimin vaihtoraporteissa ja NTNU:n hyväksymisviestissä jo varoiteltiin Trondheimin tiukasta asuntotilanteesta, ja ettei paikallinen opiskelija-asuntosäätiö Sit Bolig pystyisi tarjoamaan kaikille halukkaille asuntoa. Itse kuitenkin sain Sit Boligilta kesäkuun lopussa myönteisen päätöksen, jonka mukaan minun oli mahdollista hakea asuntoa Moholtin tai Steinan valmiiksi kalustetusta opiskelijakylästä. Karttatarkastelun perusteella päädyin asumaan Moholtin, yliopistokampusta lähempänä sijaitsevaan, 2000 opiskelijaa käsittävään, opiskelijakylään. Karkeana rajan vetona voisikin sanoa, että sosiaalista opiskelijaelämää hakevien kannattaa hakea Moholtiin ja vastavuoroisesti rauhallisempaa miljöötä halavien Steinaan, mikäli tällainen valinnan mahdollisuus
vain tarjoutuu. Steinaan muuttaminen tosin edellyttää joko bussilla kulkemista tai pyörän hankkimista, joka helpoiten todistetusti onnistuu pienellä ruotsin kielen taidolla osoitteesta www.finn.no. Myös muut samana syksynä TTY:ltä tulleet opiskelijat saivat Sit Boligin järjestämät opiskelija-asunnoiksi muutetut hoivakodin tilat päänsä päälle..

Moholtissa soluasuntoni vuokra sähköineen oli reilut 400 euroa eli suurin piirtein saman verran kuin TOASin tarjoamasta perusyksiöstä Tampereella. Sen sijaan, jos asuntoa joutuu lähtemään etsimään yksityiseltä, jota varten hyväksymiskirjeissäkin annettiin valmiiksi linkkejä, nousee hintataso nopeasti 600 euroon tai päälle. Tosin nämä yksityisen tarjoamat asunnot ovat useimmiten opiskelijoiden keskenään jakamia omakotitaloja, joista periaatteessa vuokrataan vain yksi huone ja yleiset tilat ovat vapaasti käytössä. Tässä prosessissa ruotsin kielen taidosta on ilmeistä apua, koska asuntoja ei välttämättä vuokrattu vain englantia puhuville opiskelijoille.

Yleinen elämisen kustannustaso saattaa Trondheimiin saapuessa tuntua pilviä hipovalta. Hieman yleistän, voisi kuitenkin todeta, että karkki, alkoholi, tupakka, ravintolassa syöminen ja kertaliput joukkoliikenteessä ovat kallista. Kaikesta muusta kyllä selviää, kun vähän jaksaa punnita ostoskorin hintaa kaupassa käydessä. Lisäksi Trondheimista kulkee päivittäin kaksi pekonibussiksi ristittyä ilmaista kuljetusta Ruotsin rajalle Storlienin Coop Extraan, jossa itsekin kävin ensimmäisillä viikoilla hakemassa rinkka selässä täydennystä jääkaappiini. Maksuvälineenä käy Visa Electron käytännössä kaikkialla, ja Nordean automaateista, sillä saa nostettua rahaa ilman välityskuluja. Erikseen norjalaisia pankkitilejä on siis turha lähteä avaamaan. Myös puhelinliittymä kannattaa vaihtaa Soneraan ennen matkaa, koska sillä puhelut ovat samanhintaisia kaikissa Pohjoismaissa ja kaiken lisäksi Soneran käyttämät NetComin verkot Norjassa toimivat mielestäni paremmin kuin Soneran verkkoyhteydet Suomessa.

Yleistä opiskelusta Trondheimissa

Lukukausi Trondhemissa alkoi ennen elokuun puoliväliä kaikille vaihto-opiskelijoille yhteisellä orientaatioviikolla. Orientaatioviikon ohjelmaan kuului mm. yleiset infotilaisuudet opiskelusta NTNU:lla, rehtorin puhe vaihto-opiskelijoille, varsin juhlallinen uusien opiskelijoiden yliopistoon kirjautumis-seremonia, tutustumista toisiin vaihto-opiskelijoihin erilaisten aktiviteettien muodossa, vaelluksia, jokiristeily, kajakkimelontaa sekä opiskelijajuhlat opiskelijoiden omistamalla ja pyörittämällä kulttuuritalo Studentsamfundetilla.

Kurssit ainakin hydrauliikan ja ympäristötekniikan laitoksella koostuivat tyypillisesti viikoittaisista kolmen tunnin luennoista ja niitä seuraavista kahden tunnin harjoituksista. Luennot ja harjoitukset kestivät koko syyslukukauden elokuun puoliväliltä marraskuun loppupuolelle. Luentojen loppumista seurasi viikon mittainen tentteihin valmistautumisjakso ja sitä puolestaan joulukuusta alkava kolmen viikon tenttikausi. Tentit järjestettiin joko kirjallisena tai suullisena. Suurin osa kirjallisista tenteistä käytiin tenttimässä Trondheim Spectrum -nimisessä messu- ja urheiluhallissa, jossa itse tenttitilaisuus oli vahvasti Suomen ylioppilaskirjoituksia muistuttava. Aikaa tenttien tekemiseen oli neljä tuntia.

Suorittamani kurssit

Hydrology – 7,5 op.
Hydrologian peruskurssi, jolla painopiste on vahvasta fysikaalisten prosessien ymmärtämisessä hydrologisten ilmiöiden taustalla. Kurssin ensimmäisessä osassa käydään läpi hydrologisten perusprosessien eli sadannan, imeytymisen, evaporaation, pohjaveden ja valunnan fysikaalista perustaa ja yhteyksiä. Tässä osassa seurataan tiiviisti S.L. Dingmanin ”Physical Hydrology” -teosta. Kurssin toisessa osassa jo opittua hyödynnetään valuntamallin muodostamisessa, lumihydrologian tarkastelussa, numeeristen hydrologisten mallien muodostamisessa ja käytössä, tulvatarkastelussa sekä kaupunkialueiden hydrologian ymmärtämisessä. Kurssin viikot koostuvat aina kolmen tunnin luennosta ja tätä seuraavista kahden tunnin harjoituksista. Harjoitustilaisuuksissa opiskelija-assistentit yhdessä kurssin professorin kanssa antavat neuvoja harjoitusten ratkaisemiseen. Harjoitukset on aina palautettava viikon päästä harjoitustilaisuudesta. Lisäksi kurssilla on kaksi ekskursiota: toinen hydrologiselle sadannan ja virtaaman mittausasemille Trondheimin eteläpuolelle ja toinen pienen joen varteen Trondheimissa tekemään itse virtaamamittauksia. Juuri tämä harjoitus, jossa itse pääsi tekemään virtaamamittauksia, on jäänyt itselläni päällimmäisenä mieleen. Ensinnä meidät kuljetettiin ryhmissä Norjan mäkihyppymaajoukkueen minibussilla joen varteen, jossa saimme pukea päällemme kahluuhaalarit ja lähteä virtaamamittarikourassa tekemään mittauksia jokeen.

Hydrological modelling – 7,5 op.
Kurssin ensimmäisessä osassa käsiteltiin ainoastaan hydrologisessa mallinnuksessa yleisesti käytössä olevaa HBV-mallia. Tässä opittiin mallin perusteet, sen kalibrointi, tiedon haku, puutteellisten aikasarjojen täydennys sekä lähitulevaisuuden, että pidemmän aikavälin ennusteiden tekeminen. Kurssin toisessa osassa aiheina olivat lumihydrologian huomiointi malleissa, paikkatiedon hyödyntäminen mallinnuksessa, hajautetut mallit, jokisimulaatiot sekä vesivoimasimulaatiot. Samoin kuin hydrologian kurssilla myös tällä kurssilla viikko koostui aina kolmen tunnin luennosta ja sitä seuraavista kahden tunnin harjoituksista. Harjoituksissa opeteltiin aina käyttämään hydrologisessa mallinnuksessa todellisuudessakin hyödynnettäviä tietokoneohjelmia. Erityisesti HBV-malli tulee harjoitusten myötä niin tutuksi, että sitä voisi kurssin jälkeen melkeinpä pyörittää unissaankin.

Urban Water Systems – 7,5 op.
Kurssin aiheena ovat talous-, jäte- ja hulevesien johtaminen ja siinä käytettävät tekniset ratkaisut kaupunkiympäristössä. Erityisen paljon huomiota kurssin aikana kiinnitetään näiden järjestelmien mallinnukseen ja niiden kunnon arvioimiseen. Kurssilla on useita oman alansa asiantuntijoita vierailevina luennoitsijoina, joista itsellä päällimmäisenä mieleen jäi DHI:ltä ollut mallinnuksesta kertonut luennoitsija. Lisäksi kurssilla tehdään useampi ekskursio Trondheimin ympäristöön ja alan ohjelmistoyritys Powelin tiloihin sekä osallistutaan Vaernesissa pidettäville vesihuolto-messuille. Yhtälailla hydrologian kurssien kanssa, myös tämän kurssin viikot koostuivat pääsääntöisesti kolmen tunnin luennosta ja sitä seuraavalla viikolla seuraavasta kahden tunnin harjoituksesta. Välillä harjoitukset vaikuttivat alkuun ylitsepääsemättömän vaikeilta, mutta opiskelija-assistentit kurssilla päästivät kyllä aina pälkähästä tarjoamalla neuvojaan. Myös osa kurssilla tehtävistä mallinnusharjoituksista on varsin työläitä, mutta toisaalta varsin opettavia. Kurssilla on suullinen tentti, jonka itse ainakin ensikertalaisena koin varsin hyvänä järjestelynä.

Itseeni suurimman vaikutuksen kurssilla teki vierailu ohjelmistoyritys Powelin toimistolle, jonka aikana meille esiteltiin heidän kehittämänsä ja ylläpitämänsä putkistotietokanta Gemini VA. Kyseisen putkistotietokannan eduiksi Norjassa on ehdottomasti luettava se, että peräti 90 prosentissa Norjan kunnista on käytössä kyseinen putkistotietokanta. Tämä mahdollistaa muun muassa tietokannan nopean integroinnin eri mallinnus- ja suunnitteluohjelmien kanssa. Tietokannan taustalla on ajatus, että jokaisella kunnassa vesihuoltoverkoston kanssa työskentelevällä tulee myös olla pääsy järjestelmään ja oikeus päivittää sitä. Näin esimerkiksi putkiliitoksen tehnyt tai putkessa olleen vuodon korjannut työmies päivittää järjestelmää välittömästi työn tekemisen yhteydessä omalta tabletiltaan. Näin tiedot tulevat kirjatuksi tietokantaan todennäköisemmin siten kuin ne todellisuudessakin ovat, ja vuodon korjannut työmieskin voi kokea oman panoksensa järjestelmän kannalta huomattavasti merkityksellisemmäksi. Lisäksi tietokannassa jokaisella verkostoon liittyvällä kiinteistöllä on ominaisuustietona kiinteistön omistajan puhelinnumero. Näin esimerkiksi putkirikoista tai muista vedenjakelun häiriöistä pystytään tiedottamaan välittömästi juuri niitä asukkaita, joita häiriötilanne koskee.

Vapaa-aika

Kuten jo mainittua, ainakaan ulkoilumaastot Trondheimin lähistöltä eivät lopu. Bymarkan ulkoilualueisiin saa hyvän ensikosketuksen jo orientaatioviikon aikana järjestetyllä opastetulla vaelluksella. Mikäli omistaa pyörän, myös Trondheimista Vaernesin lentokentälle vievä vuonoa seuraileva rantatie, tarjoaa henkeä salpaavat näkymät. Itse kävin ostamassa pyörän lentokentältä ja poljin sieltä takaisin Trondheimiin heti ensimmäisellä viikolla. Tosin kuvittelin rantatien olevan mukavan tasaista, mutta karu totuus paljastuikin kavuttuani alkumatkasta ensimmäisen noin kaksi kilometriä pitkän nousun päälle, joille ei 35 kilometrin loppumatkastakaan vaikuttanut loppua tulevan. Kovasta rääkistä huolimatta maisemat olivat todella niin huikeat, etten vaihtaisi tästä kokemuksesta hetkeäkään pois. Siinä missä jokaisella suomalaisella on kesämökki järjen rannalla, on norjalaisilla vaellusmökki tiettömän tien päässä. Opiskelijaurheilujärjestö NTNUI vuokraakin omistamiaan erämaamökkejä halpaan hintaan opiskelijoille, joten voin todella suositella sellaisen kokeilemista.

Vajaan 200 000 asukkaan kaupunkina Trondheimista löytyy kulttuuri- ja urheilutarjontaakin vaikka millä mitalla. Elokuun lopussa kaupungissa järjestetään esimerkiksi kansalliset rullahiihtokilpailut, joihin maan kaikki hiihtotähdet ottavat osaa. Tapahtumassa radan varret on pakattu täyteen ihmisiä ja sen verran hiihtohulluja, kun norjalaiset ovat, niin maalialueelle myydään jopa katsomoon paikkoja. Tänä vuonna naisten kilpailussa oli mukana pari suomalaistakin hiihtäjää, joiden heikkoon menestykseen norjalaisiin verrattuna kilpailun juontaja tosin vaikutti olevan erityisen tyytyväinen. Syyskuussa kaupungissa järjestettiin kulttuuri yö, joka tarjosikin oivan mahdollisuuden käydä tutustumassa ilmaiseksi useampiin museoihin, Trondheimin katedraaliin sekä käydä kuulemassa konserttia yliopiston vanhassa päärakennuksessa. Urheilupuolen tarjontaa kaupunkiin tuo myös Lerkendahlin stadionilla pelaava Rosenborg BK, joka edelleen lukeutuu vähintäänkin Norjan jalkapalloeliittiin ja jossa suomalaisväriäkin kantavat Riskin veljekset.

Yliopiston kansainväliset opiskelijajärjestöt, kuten ESN-Trondheim, ICoT ja ISU, järjestävät matkoja Norjan suosituimpiin matkailukohteisiin, esimerkisi Geirangeriin, Jostedalsbreenin jäätikölle, Atlantic Roadille, Lofooteille sekä surffaamaan Atlantin rannikolle. Lisäksi NTNUI:n kautta on mahdollista vuokrata autoja halvemmalla omatoimimatkoja varten. Itse suosittelisin lämpimästi ainakin jossain päin vuono-Norjaa ja Lofooteilla käymistä.

Tampereella 23.02.2015 Lassi Lahti