Vaihto-opiskelu Islannissa syksyllä 2013
Taustaltani olen neljännen vuoden ympäristötieteen ja -teknologian pääaineopiskelija Jyväskylän yliopistosta. Vuoden 2013 syyslukukauden vietin vaihto-opiskelun merkeissä Islannin pääkaupungissa Reykjavíkissä, jossa opiskelin Háskóli Íslands -yliopistossa (University of Iceland). Vaihtokohteeksi Islanti valikoitui sen omankaltaisen eksoottisuuden ja uniikin ympäristön vuoksi. Lisäksi Islanti on pitkän aikaa ollut itselle sellainen paikka, johon on tehnyt mieli lähteä, ja vaihto-opiskelun myötä sain mahdollisuuden tutustua maahan perinpohjaisesti.
Lähdin Islantiin elokuun loppupuoliskolla ja minulla oli pari viikkoa aikaa rauhoittua ja tutustua paikkoihin, ennen kun opiskelukuviot lähtivät käyntiin syyskuun alussa. Ensivaikutelmat Islannista vastasivat todellakin odotuksia, sillä lyhyellä 45 minuutin bussimatkalla Keflavikin kansainväliseltä lentokentältä Reykjavikiin maisemat olivat upeat; laavakenttiä, teräviä vuorenhuippuja, vesiputouksia ja lampaita. Asunnon olin bongannut itselleni yliopiston julkaiseman listan kautta, jossa oli esitetty yksityisiä vuokranantajia, jotka tarjoavat asuntoja opiskelijoille Reykjavíkistä. Neljän kuukauden ajan kotinani toimi mukava viiden hengen soluasunto kävelymatkan päässä yliopistosta ja keskustasta, missä asui itseni lisäksi kaksi paikallista opiskelijaa sekä kaksi muuta vaihto-opiskelijaa. Ennen varsinaisen koulun alkua aika kului käytännön elämisjärjestelyiden hoitamisessa, kaupunkiin tutustuessa sekä tietty uusien tuttavuuksien tekemisessä.
Yliopisto-opiskelu alkoi syyskuun alussa vaihto-opiskelijoiden orientaatioinfolla, jossa toivotettiin uudet vaihto-opiskelijat tervetulleeksi yliopistoon ja käytiin läpi uudessa oppilaitoksessa toimimisen perusasioita, kuten kursseille ilmottautumista, opiskelijakortin hakemista ja muita yleisiä asioita. Vaihdon hakuvaiheessa olin tehnyt alustavan opintosuunnitelman edellisen syksyn opintotarjonnan perusteella, sillä hakuvaiheessa kyseisenä syksynä varmuudella järjestettävät kurssit eivät olleet täysin tiedossa. Opintosuunnitelma menikin muutamien kurssien järjestämättömyyden ja aikataulujen päällekkäisyyksien vuoksi melko pitkälti uusiksi, ja loppujen lopuksi päädyin suorittamaan seuraavat kurssit:
ÍSE014G - Icelandic Culture (10 op)
LÍF505M - Ecology B (6 op)
UAU105F - Ecological Economics (2 op)
UMV112F - Town and Country Planning (7,5 op)
Islantilainen yliopistojärjestelmä ei eronnut kovin merkittävästi suomalaisesta, joten opiskeluun mukaan pääseminen onnistui helposti. Pieniä eroja kuitenkin löytyi, esimerkiksi Islannissa syyslukukausi oli käytännössä yksi periodi ja kaikki kurssit kestivät syyskuun alusta aina lukukauden loppuun asti (poikkeuksena pienet intensiivikurssit ynnä muut vastaavat). Tämän vuoksi kurssit olivat tavallisesti opintopistemäärältään hieman suurempia verrattuna kotiyliopiston kursseihin. Lisäksi tuntui, että kurssien ohella opiskelijoille annettiin enemmän itsenäisesti tai ryhmässä suoritettavia tehtäviä, esimerkiksi esseitä, yhteisiä raportteja, luentopäiväkirjoja tai pieniä tutkimuksen suorituksia kuin kotiyliopistossa, mikä oli mielestäni hyvä asia. Tämä edesauttoi opiskelemaan kurssin asioita ajallaan. Muutenkin opetuksen laatu oli hyvää ja englanninkielisiä kursseja oli tarjolla runsaasti.
Itse yliopisto sijaitsi kävelymatkan päässä varsinaiselta keskusta-alueelta ja opiskelijoita siellä oli yhteensä noin 14 000. Kampusalue oli mukavan tiivis ja tilat olivat uudet ja erinomaiset, sillä vasta vuonna 2007 yliopiston uusi päärakennus vihittiin käyttöön. Lisäksi kampuksen keskustasta löytyivät hyvät liikuntatilat, joihin kuului kuntosali ja muutama palloiluhalli, ja näitä sai käyttää maksamalla lukukausittaisen liikuntamaksun, joka oli noin 20€. Uusi päärakennus oli tehty erittäin viihtyisäksi ja sieltä löytyi paljon pöytiä ja ryhmätyöalueita, joissa oli hyvä työskennellä ja viettää aikaa. Tuntuikin, että opiskelijoiden viihtyvyyteen oli panostettu ja yleisesti ihmiset viettivät enemmän aikaa yliopistolla verrattuna Suomeen, vaikkakaan ei aina kouluhommien merkeissä. Yliopiston aukioloajat olivat hyvin laajat, esimerkiksi päärakennus suljettiin vasta iltakymmeneltä ja tämän lisäksi 24h-työskentelyalueita oli muutamia kampuksen alueella. Päärakennuksen kellarista löytyi myös opiskelijoiden omistama ja pyörittämä yhdistetty ravintola- ja oleskelutila, jota kutsuttiin Student Cellariksi. Sieltä sai kouluruoalle vaihtoehtoista lounasta (muun muassa burgereita) ja virvokkeita (Islannissa on erittäin hyviä pieniä olutpanimoita) opiskelijakortilla hyvin edulliseen hintaan. Usein siellä myös järjestettiin erilaisia tapahtumia, kuten keikkoja ja tietovisoja. Mielenkiintoisia tapahtumia olivat myös ns. science tripit, joita järjestettiin lähes viikoittain, tavallisesti perjantaisin. Näissä tapahtumissa jokin opiskelualaan liittyvä yritys kutsui opiskelijoita vieraakseen ja tarjosi täyden illallisen ja tavallisesti järjestettynä oli myös pientä ohjelmaa. Yritysten näkökulmasta näissä oli, että he haluavat tehdä hyvän vaikutuksen tulevaisuuden osaajiin. Puitteet ja tekemiset yliopistolla olivat siis enemmän kuin kohdallaan.
Kaupunkina Reykjavík on mukavan pieni ja pirteä. Asukkaita siellä on noin 120 000, joten kokonsa puolesta sitä voisi hyvin verrata Jyväskylään. Kaupunki on melko laajalle levittäytynyt ja varsinainen keskusta-alue on suhteellisen pieni. Talot ovat tavallisesti kivisiä ja matalia, korkeita kerrostaloja ei kaupungista kovin paljoa löydy. Vaikka kaupunki on periaatteessa melko pieni, niin se henkii kuitenkin tiettyä mukaansatempaavaa meininkiä. Se on pienen maan pääkaupunki, taiteen, tieteen, kulttuurin, muodin ja hallinnon keskus Islannin alueella ja tämä näkyy myös katukuvassa. Ihmiset ovat tyylikkäitä ja katukuvassa on liikettä, mukavia ja trendikkäitä kahviloita ja baareja löytyy lukuisia ja lisäksi erilaisia kulttuuritapahtumia on riittämiin. Esimerkiksi syksyn aikana oli ainakin kolmet elokuvafestivaalit ja yhdet viikon mittaiset kansainväliset musiikkifestivaalit (Iceland Airwaves) ja näiden lisäksi lukuisia muita tapahtumia.
Koska matkan yhtenä tavoitteena oli tutustua koko maahan ja erityisesti luontoon, tuli myös Reykavíkin alueen ulkopuolelle tehtyä useampi reissu. Yliopiston vaelluskerhon kautta tuli osallistuttua esimerkiksi jäätikköretkelle, Euroopan aktiivisimman tulivuoren Heklan huiputukseen, arktiselle surffausretkelle sekä muutamalle muulle ”tavallisemmalle” vaellukselle. Tämän lisäksi road trip -hengessä tuli kierrettyä saarta ympäri ystävien kanssa, sillä auton vuokraaminen oli suhteellisen edullista Islannissa. Maisemat paikan päällä olivat aivan uskomattomat. Upeita vesiputouksia pääsi näkemään melkein kyllästymiseen asti ja erityisesti vuoristot kiehtoivat Suomen tasaisuuden jälkeen. Luonnollisissa kuumissa lähteissä kylpeminen oli myös sellainen kokemus, joka ei hevillä unohdu. Kovin paljoa eläimiä tai korkeaa kasvillisuutta ei Islannissa ole, mutta omalla tavallaan luonto on karun kaunista.
Kokonaisuudessaan vaihto-opiskelu oli upeaa aikaa, johon kuului paljon mahtavia kokemuksia. Islanti huikeine ympäristöineen oli täydellinen paikka tähän. Käteen jäi upeita reissuja, hienoja kulttuuritapahtumia, ystäviä lähes jokaiselta maanosalta ja hyvää opetusta. Lisäksi kielitaidon parantumisen huomaan selkeästi. Sekä kirjoitettu että puhuttu englanti on tällä hetkellä paljon parempaa kuin aikaisemmin ja myös kynnys käyttää sitä on pienempi. Suosittelenkin jokaiselle vaihtoon lähtemistä, sillä ainakin itselle se on jäänyt mieleen yhtenä elämän parhaista ajoista. Vielä en ole varannut uusia lentoja Islanti-visiitille, mutta uskon sen tapahtuvan lähikuukausien sisällä.
