OpiskelijaJuho Huitu
Koulu Helsingin yliopisto
Matkakohde Victoria University of Wellington, Uusi-Seelanti
Aika 01.02.2006 - 31.10.2006
Vaihto-ohjelma

Johdanto

Olin vuonna 2006 vaihto-opiskelijana Uudessa-Seelannissa, Wellingtonissa. Opiskelin yliopiston (Victoria University of Wellington) Science-tiedekunnassa tarkoituksena opiskella Helsingin yliopistossa aikoinaan väliin jääneet ekologian kurssit. Näiden biologiaan liittyvien kurssien lisäksi otin kursseja psykologiasta, johtamisesta sekä Etelämantereen tutkimisesta.

Wellington

Uuden-Seelannin pääkaupunki Wellington sijaitsee Pohjoissaaren eteläkärjessä. Asukkaita kaupungissa on noin 350 tuhatta ja se on maan toiseksi suurin kaupunki  pohjoisessa sijaitsevan Aucklandin jälkeen. Maaperä Wellingtonin alueella on hyvin mäkistä, ja sen takia kaupungin keskusta on suhteellisen pieni; keskusta ei voi laajeta merelle eikä jyrkkämäkiseen maastoon. Keskustan pienuus tekee kaupungista mukavan kokoisen; melkein joka paikkaan pääsee helposti kävellen.
 
Victoria University of Wellington (VUW)

Victorian yliopisto on toinen (isompi) yliopisto kaupungin kahdesta yliopistosta. Opiskelijoita on yhteensä yli 20 000. Yliopisto on hyvin laaja-alainen, tiedekuntia on yhteensä kuusi. Yliopistossa voi opiskella aineita arkkitehtuurista ja näyttelemisestä bisnekseen. Oma tiekuntani (Science Faculty) muodostuu luonnontieteisiin liittyvistä oppiaineista. Lukukausista täällä käytetään termiä trimester Euroopassa käytetyn semesterin sijaan. Nimitys on sikäli oikea sillä kalenterivuosi sisältää kolme lukukautta. Ensimmäinen on helmikuusta kesäkuuhun, toinen heinäkuusta lokakuuhun ja kolmas marraskuusta tammikuuhun. Kolmannella trimesterillä kurssitarjonta on kuitenkin vähäisempi sillä suuri osa opiskelijoista viettää kesän töitä tehden tai lomaillen.

Opiskelu ja elämä Wellingtonissa

Uusi-Seelanti tunnetaan hyvin sivistyneenä maana. Koululaitos on täällä kuitenkin vähän erilainen kuin Suomessa. Uusiseelantilaiset aloittavat koulutiensä jo viiden vuoden ikäisenä. Tästä johtuen yliopistoihin mennään pääosin 17-vuotiaana. Yliopistossa olisi tarkoitus tehdä Bachelor-tutkinto kahdessa-kolmessa vuodessa, jonka jälkeen voi jatkaa Masters-tason opintoihin ja siitä edelleen jatko-opiskelijaksi. "Aikuisia" opiskelijoita yliopistossa on sentään myös jonkin verran, joten luennoilla ei tarvitse olla aivan yksin teinien kanssa.

Vaikka yliopiston organisaatio on hyvin samanlainen kuin Suomessa ja muualla maailmassa, opiskelu on kuitenkin erilaista. Tavallisten luentojen lisäksi kursseihin kuuluu tutorial- tai laboratoriotilaisuuksia, jotka ovat pakollisia. Näissä käsitellään kurssin asioita pienemmässä (10-15 oppilaan) ryhmässä ja joillakin kursseilla oppilaiden pitää vetää myös oma tutoriaali luennolla esitetystä asiasta. Näiden lisäksi kurssien ohjelmaan kuuluu erilaisia esseitä ja muita harjoitustöitä, jotka kaikki vaikuttavat kurssin arvosanaan. Lukukauden lopussa järjestetään tentti, jonka vaikutus kurssin arvosanaan on yleensä 50%. Eli nämä kaikki huomioonottaen opiskelijat joutuvat tekemään kovasti töitä arvosanojen ja ylipäänsä kurssin suorittamisen eteen. Tentti järjestetään vain kerran ja jos siinä epäonnistuu, niin ainoa vaihtoehto on maksaa ja opiskella sama kurssi seuraavana vuonna uudestaan. Varmaankin tästä ankaruudesta johtuen opiskelijat ottavat opiskelun aika vakavasti; ryhmätöihin kulutetaan aikaa ja oppikirjoja luetaan myös luentojen välillä, ei pelkästään ennen tenttiä.

Elämä Uudessa-Seelannissa lienee vähän halvempaa kuin Suomessa. Olut maksaa kaksi-kolme euroa, lounaan saa ostettua yleensä alle viidellä eurolla ja maksan vuokraa kalustetusta huoneesta noin 70 euroa viikossa. Kun tätä maata katsoo "insinöörisilmälasien" läpi niin huomaa monen asian tehottomuuden Suomeen verrattuna. Tietoliikenneyhteydet ovat samassa vaiheessa kuin Suomessa ehkä seitsemän vuotta sitten; monet käyttävät yhä modeemia ja "laajakaista"-yhteyksissä on yleensä rajoitus kuukaudessa siirrettävän datan määrälle; kun tämä (parin gigatavun) raja on yritetty, niin yhteyden nopeus alenee modeemiluokkaan. Julkisen liikenteen mainitaan olevan täällä Wellingtonissa maan parhain, mutta Helsingin seutuliikenteeseen verrattuna se on aika vaatimaton. Bussit eivät noudata aikatauluja ja vuorovälit on usein mitoitettu väärin niin, että täysien bussien on ajettava pysäkillä odottavien ihmisten ohi kun eivät voi ottaa lisää matkustajia. Oman mausteensa koko järjestelmään tuovat 60-luvulta peräisin olevat Volvon trolleybussit, jotka menevät rikki aika ajoin. Tällainen rikkonainen kiskobussi pysäyttää koko linjan liikenteen ja sitä voidaan jatkaa vasta kun se on saatu työnnettyä pois muiden bussien tieltä. Viimeisenä negatiivisena asiana maasta voisi sanoa sen rakennuskulttuurin ilman lämpöeristeitä. Vaikka täällä talvi pysyy maltillisena (lämpötila ei laske alle nollan) niin sillä on suuri vaikutus sisäilman lämpötilaan. Maassa ei tunneta tuplalaseja tai lämpöeristettä. Paikalliset yrittävät taistella kylmää vastaa sähkölämmittimien ja lämmitettyjen peittojen kanssa. Näistä edellä mainituista puutteista huolimatta maassa oleminen on helppoa, sillä ihmiset ovat ystävällisiä ja jaksavat olla aina kiinnostuneita Suomesta.

Puhuttu kieli täällä on englanti, tosin täkäläiset puhuvat sitä aika laiskanlaisesti. Kiwienglannin ehkäpä korviinpistävin ero on näiden tapa lausua vokaalit i, e ja a. Kaikki nämä kuulostavat nimittäin melkein samalta. Esimerkiksi sanat bear ja beer ovat uusiseelantilaisille yksi ja sama sana. Eron huomaa yleensä asiayhteydestä ja kun vielä muistaa, että Uudessa-Seelannissa ei ole karhuja niin sillä pääsee jo pitkälle. Paikallisen tunnistaa ääntämisen lisäksi myös hassuista lauseenlopetuksista kuten "sweet ya", "sweet as" ja "yehyeahyeahyea". Nämä vielä lausutaan yleensä nousevalla äänenpainolla, jolloin ne kuulostavat ihan kysymyksiltä. Vaikkei lauseet sisälläkään kysymystä, niin niihin on tapana vastata jotakuinkin "Sweet", "Cool" tai "Yeahyeahyeah". Saapa kuinka hyvin nämä paikalliset maneerit tarttuvat sitten omaan kieleen...

Turistijuttuja

Vaikka opiskelu onkin rankempaa kuin Suomessa, niin lukukausien aikana on kiitettävästi myös lomia. Jokaisen trimesterillä on ns. trimester-break, noin kahden viikon mittainen tauko. Tietysti myös viikonloput jäävät useimmiten vapaaksi kouluhommista. Turistimielessä Uusi-Seelanti on mielenkiintoinen paikka, sillä näinkin pienessä maasta löytyy melkein kaikkea sademetsän ja jäätiköiden väliltä. Maan sijainti Australian ja Tyynenmeren mannerlaattojen liitoskohdassa tekee siitä alttiin maanjäristyksille. Myös tulivuorien olemassaolo maassa selittyy tällä samalla syyllä. Maisemat on uskomattomia aika monessa paikassa ja ympäristö antaa mahdollisuuden tehdä kaikenlaista; olen mm. kiivennyt aktiivisen tulivuoren päälle ja tullut sieltä suksien kanssa alas.

 


Hae apurahaa verkossa


Hae apurahaa, muuta tietojasi tai tee maksupyyntö. Kaikki kätevästi verkossa apurahapalvelussamme.

Lue Vesitalous-lehteä

etusivu-section2.jpg

Uusimman lehden teemana on vesihuolto. 

Tutustu lehteen