OpiskelijaTomi Jokiranta
Koulu Teknillinen korkeakoulu
Matkakohde Universiteit Gent, Belgia
Aika 30.08.2004 - 27.05.2005
Vaihto-ohjelma

Opiskelu

Gentin yliopiston paikallinen rakennusosasto ei tarjonnut opetusta englanniksi vaan kaikki luennot ja laskarit olivat hollanniksi. Vaikka opiskelin samalla hollantia, ei se luonnollisestikaan ollut tarpeeksi luentoja seuratakseni, joten sain materiaalit englanniksi pyydettäessä. En seurannut luentoja ja laskareita, mutta tein samat isohkot projektityöt kuin belgialaiset opiskelijat. Se oli hiukan hankalaa, koska saamani materiaali ei ollut täsmälleen sama kuin belgialaisten prujut. Useimmiten englanninkielinen materiaali oli liian yksityiskohtaista ja vaikeatajuista verrattuna hollanninkielisiin papereihin. Belgialaiset tekivät projektit ryhmissä ja itse jouduin tekemään syyslukukauden kurssiin liittyvän projektityön yksin, mutta keväällä seuraamassani kurssissa oli toinenkin vaihto-opiskelija, jonka kanssa sain tehdä projektin. Tavallaan myös hankaluutena oli se että näissä kursseihin liittyvissä projekteissa belgialaiset joutuivat yhdistelemään asioita aikaisemmista kursseista, sellaisista aihepiireistä mitä en ole ollut lukenut enkä tule todennäköisesti lukemaankaan. Siellä rakennusinsinööritutkinto on laaja-alaisempi kuin Suomessa, mutta ei välttämättä syvenny niin paljon kuin Suomessa tiettyihin asioihin.

Tentit olivat suullisia, mikä oli uutta. Sain vaihtarina paljon helpotuksia tenteissä, ne olivat professorin luonnehdinnan mukaan keskusteluhetkiä valitusta aihepiiristä eikä niinkään oikeita tenttejä. Tenteissä sain pitää mukana kaikkia papereita mitä olin saanut eli open-book exam. Professori selaili papereita ja kysyi aina silloin tällöin mitä voit sanoa tästä kuvasta tai yhtälöstä ja sitten piti selittää ja mahdollisesti täydentää vastausta havainnollistavilla piirroksilla. Toisinaan proffa suorastaan lypsi oikeaa vastausta ulos aika vahvasti johdattelemalla oikean suuntaan. Belgialaisilla oli kuulemma paljon tiukempaa, he jopa vetivät puvun päälle mennessään suulliseen kuulusteluun.

Suoritin yliopistolla kaksi kurssia, yhden molempina lukukausina. Syksyn kurssi käsitteli aallonmurtajien suunnittelua sekä aaltoja ja kevään kurssi laiturin reunamuureja. Varsin mielenkiintoisia aihepiirejä, harmi vaan etten saanut kursseista aivan kaikkea mahdollista irti, kun en osallistunut luennoille enkä tehnyt laskareita juurikaan. Tein ainoastaan projektityöt, joten projektitöiden ulkopuoliset asiat jäivät hämärän peittoon. Syksyllä oli tarkoitus opiskella enemmänkin, mutta vieraalla kielellä opiskelu yllätti ja jouduin jättämään kursseja pois ja keskityin ainoastaan vesirakentamisen kurssiin. 

Itse opiskelujärjestelmä oli erilainen kuin Suomessa, Belgiassa ei ollut juurikaan valinnaisuutta kurssien suoritusajankohdassa, siellä lyötiin joka vuosi käteen lukujärjestys, että siinä tämän vuoden opinnot. Jos ei läpäissyt kaikkia kursseja niin ymmärtääkseni joutui ikään kuin tuplaamaan koko vuoden, eikä vain sitä kurssia minkä reputti. Tentti oli ymmärtääkseni kerran mahdollista uusia. Siellä opiskelijoiden karsinta tapahtui tuota kautta, kun juuri mihinkään ei ollut sisäänpääsykokeita. Se myös näkyi siten, että kaikki kävivät luennoilla ja laskareissa, kukaan ei tullut myöhässä tai lähtenyt ajoissa luennoilta ja myös että paikalliset alkoivat valmistautumaan tenttikauteen jo lähes kuukausi ennen ensimmäistäkään tenttiä ja he opiskelivat todellakin aamusta iltaan joka päivä.

Kielten kurssit olivat yliopiston erillisessä kielikeskuksessa, jossa kursseille sai osallistua kuka tahansa kurssimaksun suorittaja. Kurssitarjontaa oli lähes kaikissa Keski-Euroopan kielissä. Seurasin siellä kolme hollannin intensiivikurssia sekä yhden hollannin keskustelukurssin. Intensiivikurssit olivat todellakin intensiivisiä n. kuukausi kerrallaan joka arkipäivä kolme tuntia päivässä. Nuo kurssit eivät olleet erityisesti erasmusopiskelijoille tarkoitettuja vaan maahanmuuttajille tms. suunnattuja. Tuo jokapäiväisyys oli myös osallaan syynä, ettei tullut  istuttua luennoilla varsinaisissa yliopistokursseissa. Yliopisto-opiskelijana sain kielikurssit puoleen hintaan eli vain 150 e kappale. En tiedä mitä muut kielet olisivat maksaneet, mutta näin paljon maksoi hollanin intensiivikurssi. Tosin ensimmäisen kurssin tarjosi yliopisto, mutta kahdesta seuraavasta jouduin maksamaan tuon hinnan. Ensimmäisen kurssin opiskelin jo syyskuussa, kun yliopiston lukukausi alkoi vasta lokakuussa. Kursseilla tapasi ihmisiä todellakin kaikkialta maailmasta, ei pelkästään Euroopasta. Ihan kivaa vaihtelua pelkkien erasmustyyppien näkemiselle, siellä tapasi ihmisiä todella erilaisista taustoista ja elämäntilanteissa.

Asuminen ja eläminen eli arki

Belgia / Gent

Gent on varsin vilkas kaupunki, viiden suurimman joukossa Belgiassa, siellä on noin 250 000 asukasta. Kaupungissa on yliopisto sekä hoge school eli ammattikorkeakoulu ja kaupungin asukkaista lähes viidennes on opiskelijoita. Syyskuussa kun saavuin Genttiin, oli kaupunki varsin hiljainen kahdesta syystä, lukukausi alkoi vasta lokakuussa ja ne harvat opiskelijat, jotka olivat kaupungissa, opiskelivat uusintakokeisiin, jotka siis olivat syyskuun aikana. Kaupunki nuorentui ja vilkastui huomattavasti lokakuun alussa, kun kaikki opiskelijat saapuivat kaupunkiin. Tulin kuukautta ennen lukukauden alkua, koska osallistuin hollannin kurssille joka kesti syyskuun ajan. Se oli varsin hyvä ratkaisu, koska silloin oli erikseen tehty opetusryhmä erasmusvaihtareille. Itse tosin olin rinnakkaisryhmässä, mutta sattumien kautta törmäsin suomalaiseen, joka oli kyseisessä erasmus ryhmässä ja hänen mukanaan pääsin tutustumaan muihin erasmusvaihtareihin. Hyvä olikin, sillä juuri tuosta porukasta muodostui tuo oma ydinporukka, joka kesti koko vuoden ajan.

Yksi belgialaisista erikoisuuksista oli se, että kaikki paikalliset opiskelijat menivät vanhempien luokse viikonlopuiksi. Sinänsä helppoa kun etäisyydet ovat varsin pienet maassa. Tämä viikonlopun joukkopako näkyi varsin hyvin ”opiskelijabaarikadulla”, parin sadan metrin kadunpätkä baareja ja pitakebab paikkoja täynnä. Arkisin ja varsinkin torstai-iltaisin (viimeinen arki-ilta, ennen kuin paikalliset menivät vanhempien luokse viikonlopuksi) katu oli niin täynnä ihmisiä, että poliisi joutui sulkemaan kadun autoilta,  mutta vastaavasti perjantai ja lauantai illat olivat todella hiljaisia, puolet baareista ei edes avannut oviaan suomalaisittain parhaina bileiltoina. Oli kaupungissa toki muuallakin baareja kuin vain tuolla kadulla.

Matkustelu ja liikkuminen

Matkustaminen Belgiassa sujui varsin helposti ja halvalla. Junarataverkosto on varsin kattava ja junat hyviä sekä aina aikataulussa. Jos olit alle 26-vuotias, niin saat käyttää niin sanottua Go Passia, joka maksaa 43 euroa. Tuolla passilla saat matkustaa kymmenen kertaa mitkä tahansa aseman välit. Eli jos halusit päästä rannikolta Saksan rajalle, se maksoi siis vain hiukan yli neljä euroa. Gentistä oli matkaa Brysseliin puolisen tuntia, Anterpeniiin vajaa tunti samoin kuin rannikolle. Toinen belgialainen erikoisuus oli se, että aurinkoisina viikonloppuina ajettiin useita lisäjunia rannikolle, käytännössä koko Belgia siirtyi aurinkoisena viikonloppuna rannikolle, hiekkarannoille, joita kyllä riitti ihan silmänkantamattomiin. Rannikkokaupunkien kaupat olivat myös auki sunnuntaisin. Belgian rannikkoa myötäilee myös rannikkoratikka, joka kulki rantapenkereen päällä koko matkan aina Ranskan rajalta Hollannin rajalle n. 60km (vertailun vuoksi Espoolla on rantaviivaa 55km).

Jos mahdollista, kannattaa ottaa auto mukaan, isot kaupungit kuten Pariisi, Amsterdam, Köln, Düsseldorf yms., ovat kolmen neljän tunnin ajomatkan päässä. Vaikkakin junat kulkevat varsin hyvin näihinkin kaupunkeihin, on autolla matkustaminen vapaampaa. Yhtenä viikonloppuna vuokrattiin viiden hengen kesken auto ja ajeltiin ympäri Ranskan rannikkoa, Normandiaa pari päivää. Se oli varsin mukava reissu, nähtiin monia erilaisia varsin hienoja kaupunkeja sekä luonnonihmeitä.

Muuten tuli matkusteltua jonkun verran, tuli käytyä Dublinissa, Amsterdamissa, Düsseldorfissa sekä tuolla Normandiassa, Belgian sisäistä matkustelua unohtamatta. Eniten jäi harmittamaan, ettei tullut mahdollisuutta käydä Pariisissa, kun kerran oli siinä aivan lähellä. Ihmiset matkustivat kyllä Pariisiin, silloin kun muut menivät, niin itselle ei sopinut ajankohta ja päinvastoin. Toinen kohde minne olisin halunnut mennä ja minne en sitten syystä tai toisesta päässyt oli Hollannin rannikko.

Gentin sisäinen liikenne toimi ratikoiden ja bussien varassa. Itse en tosin tainnut käyttää niitä kertaakaan, vaan käytin lähes kaikkien opiskelijoiden mukaisesti polkupyörää. Alussa pyöräily oli hiukan päätä huimaavaa, kun mentiin autojen ja ratikoitten seassa kapeilla kaduilla. Alussa tuntui, että liikenne on yhtä kaaosta, mutta kyllä sinne sekaan sopi kuitenkin yllättävän hyvin. Autoilijat ottivat todella hyvin pyöräilijät huomioon, vaikka pyöräilijät pujottelivat autojen väleistä liikennevaloissa ja menivät aina jonon keulille milloin mitäkin reittiä. Toisinaan risteysalueet olivat täynnä pyöräilijöitä ja autot eivät päässeet minnekään. Vilkkaimpina baari-iltoina polkupyörälle ei meinannut löytää parkkipaikkaa, koska pyöriä oli todella paljon. Siellä sitten pyöräiltiin kelissä kuin kelissä.

Itse vuokrasin polkupyörän. Se maksoi muutaman kympin, tosin pyörä oli sellaista luokkaa, että se oli todennäköisesti naarattu kanaalin pohjasta ylös. Toisaalta vastaavilla pyörillä paikallisetkin kulki. Vaikka pyörä olikin tuollainen lousku, niin silti sen mukana tuli kaksi lukkoa ja pyörä piti lukita molemmilla lukoilla. Jos tuli pyörään ongelmia, niin yliopistolla oli ”tee se itse” -halli polkupyörille. Sieltä sai opiskelijakorttia vastaan lainaksi perustyökalusetin ja lisäksi käytännön apua sai tarvittaessa, ilmaiseksi. Ainoastaan mahdollisista varaosista piti maksaa, mutta nekin sai lähes omakustanne hintaan.

Asuntola

Asuin yliopiston opiskelija-asuntolassa nimeltä Home Boudewijn. Siellä asui noin 450 opiskelijaa. Vastaavia asuntoloita oli kaikkiaan viisi koko kaupungissa, tietääkseni. Tämä asuntola oli hiukan kaupungin keskustan ulkopuolella, mutta se ei häirinnyt, koska oma tiedekunta oli vielä kauempana kaupungin keskustasta samalla suunnalla. Yliopisto oli keskittynyt kaupungin keskustaan, mutta osa (minun professori) paikallisesta rakennusosastosta oli kuitenkin kaupungin ulkopuolella Zwijnaardessa. Home Boudewijnissä oli kaikkiaan 14 kerrosta ja jokaisessa asui 32 ihmistä. Näiden ihmisten kanssa jaettiin kymmenen keittolevyä, yksi jääkaappi-pakastin, kuusi suihkua sekä kuusi vessaa. Varsin belgialaiseen tapaan miehet ja naiset käyttivät samoja vessa- ja suihkutiloja. Aika harvoin siellä kuitenkaan jonoja muodostui. Keittiössä oli yksi jääkaappi, joka oli tupaten täynnä, vaikka valtaosa paikallisista opiskelijoista omistikin oman jääkaapin. Toisen lukukauden alussa ostin itselleni omaan huoneeseen käytetyn jääkaapin, kun meni hermot tuohon yhteiskaappiin. Talon alakerrassa oli ruokala, josta sai ostaa lounasta sekä monitoimitila, jossa talotoimikunta piti baaria iltaisin luentokausien aikana sekä joskus siellä järjestettiin isompia maksullisia juhlia. Kerrankin oli helppo lähteä juhlista kotia, otin vaan hissin 11. kerrokseen ja olin kotona…

Huoneet tässä asuntolassa olivat reilu kymmenen neliötä ja perusvarustukseen kuului pöytä, kaksi tuolia, sänky, vaatekaappi sekä lavuaari. Päätyseinä oli yhtä isoa ikkunaa ja sen sai myös auki. Talon alakerrassa oli myös kaksi pesukonetta, kuulostaa vähältä, mutta kun ajattelee että paikalliset opiskelijat kantoivat likapyykit aina kotiinsa pestäväksi, niin koneet olivat lähinnä vaihtareitten käytössä. Myös varsinainen itsepalvelupesula oli ihan lähellä ja monet käyttivät myös sitä. Vuokraa tästä huoneesta maksoin 180 euroa kuussa ja se sisälsi kiinteän nettiyhteyden. Tosin yhteydessä oli latauskiintiö 5 gigaa per 30 edellistä päivää. Lisäksi huoneissa oli puhelimet, joilla pystyi soittelemaan yliopiston sisällä ilmaiseksi eli pystyi soittelemaan kavereille, jotka asuivat jossain asuntolassa. Jos olisi halunnut soittaa yliopiston ulkopuolelle olisi pitänyt ostaa puhelukortti. Tuohon puhelimeen pystyi soittamaan myös yliopiston ulkopuolelta eli sillä pystyi siis vastaamaan vaikka Suomesta soitettuihin puheluihin.

Hinnoista ja baareista

Hintataso Belgiassa oli suurin piirtein sama ruuan ja vaatteiden suhteen, juomat olivat halvempia niin limut kuin alkoholitkin. Perusolutta kaupasta sai halvimmillaan 60 senttiä puoli litraa, baarissa tuoppi eli pintje maksoi alimmillaan euron, pitää muistaa että oluen määrä oli pullollinen, ei suomalainen tuoppi. Paremmat oluet maksoi paikasta riippuen 2-3,5 euroa pullo, mutta tässäkin pitää muistaa, että olut on paljon vahvempaa ja parempaa kuin suomalaiset. Keskiolutta ei siellä tunneta vaan oluiden alkoholipitoisuus lähti 5,2 prosentista ylöspäin. Normaaleissa ravintoloissa annoksien hinnat olivat samaa tasoa kuin Suomessa, pitakebab satsin sai 3,5 euroon. Paikallista yöruokaa pitan ohella oli erilaiset frituur paikat, joista sai kaikenmaailman juttuja rasvassa uppopaistettuna, varsinkin ranskanperunat olivat varsin suosittuja ja halpoja, 1,25e pieni rasia ja se oli ihan tarpeeksi. Lisukkeina belgialaiset käyttivät erilaisia kastikkeita, useimmat majoneesit pohjalla, niitä oli yli kymmeniä erilaisia. Monet belgialaiset kävivät frituur paikoissa lounaalla sekä myös päivällisellä.

Baarit olivat auki vähän miten sattui, aukenivat siinä kahdeksan ja kymmenen välillä ja sulkivat ovensa silloin kun baarimikkoa alkoi väsyttää. Periaatteessa bilettää sai niin kauan kun vain jaksoi, aina oli joku paikka auki, parhaimmillaan vaikka seuraavaan iltapäivään. Kaupungissa ei ollut kuin yksi yökerho suomalaisen mittapuun mukaan, muuten paikat olivat kahvila-tyyppisiä ja sellaisiksi niitä myös kutsuttiin, cafe. Lisäksi kaupungin pohjoislaidalta löytyi yksi klubi, jos piti konemusiikista. Näissä baarikahviloissa joutui hakemaan juoman tiskiltä, kuten myös tuossa yökerhosta Charlatanista, mutta muuten päiväsaikaan lähes kaikkialla oli pöytiin tarjoilu. Siihen oli vähä totuttelemista ja varsinkin maksuhetken kanssa oli aluksi vaikeuksissa; jos osti vain juomaa, kahvia, olutta, limua tms. niin maksu suoritettiin saman tien juoman tullessa pöytään, mutta jos tilasi ruokaa kyytipojaksi, piti lasku tilata erikseen. Välillä tarjoilijan huomion kiinnittäminen oli vaikeata, kunnes oppi siihen, että voi reippaasti heilutella kättään ilman että kukaan ihmettelee ja kiinnittää tarjoilijan huomio siten itseensä. Tipistä sain vähän ristiriitaista infoa, jotkut sanoivat, että pitää jättää, ja jotkut taasen sanoivat, ettei tarvitse. Maan tapa jäi hiukan epäselväksi. Yleensä, kun käytiin porukalla syömässä ravintolassa, niin silloin jätettiin joku kasa kolikoita jälkeemme.

Suomi Belgiassa

Muita suomalaisia siellä oli muutamia, syksyllä siellä oli kolme opiskelijaa Helsingin yliopistosta ja yksi Oulusta sekä Tampereelta ja keväällä oli yksi Helsingistä, Turusta ja Oulusta. Nämä siis olivat Gentin yliopistossa vaihtareina ja hoge schoolin puolella oli myös muutamia suomalaisia, mutta heitä en juuri tavannutkaan. Hoge schoolin vaihtarit pyörivät enemmän keskenään. Maa- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta Helsingin yliopistolta menee tuonne Genttiin joka vuosi vähintään pari tyyppiä vaihtoon ihan pelkästään bilettämään, siinä maineessa tuo yliopisto on Viikissä ja sinänsä kyllä ihan maineensa veroinen.

Jos tuli kova koti-ikävä saattoi mennä Antwerpenin tai Brysselin merimieskirkolla käymään. Noissa paikoissa näkyi tv-finland sekä pystyi lukemaan Helsingin-sanomia. Lisäksi näistä paikoissa sai ostaa suomalaisia tuotteita; juustoja, makkaraa, karkkia, keksejä, karjalanpiirakoita… Tuollaisia perussuomalaiseksi luonnehdittavia ruoka-aineksia. Hinta oli kyllä kova, mutta tuli sieltä parille illalle hankittua tarjoilut, kun järjestin hiukan ennen poistumista Suomi-iltoja muille vaihtareille.

Wappuaaton vietin Brysselissä Manneken Pis patsaan luona. Siellä Belgiassa asuvien suomalaisten yhdistys, Suomi-klubi, lakitti patsaan ikään kuin Mantan lakitus Helsingissä. Patsaan ympärys oli täynnä valkolakkisia ihmisiä nauttimassa kuohuvasta juomasta, myös muutamia teekkarilakkeja näkyi paikalla. Se oli varsin hämmentävä näky, olla Brysselissä ja kuulla ympärillään pelkästään suomea ja nähdä yo-lakkeja.

Muuta

Gentissä toimi Erasmus Student Network, ESN. Tämä opiskelijajärjestö järjesteli meille vaihtareille kaikenlaista ohjelmaa, bileistä museokäynteihin. Paras ESN:n järjestämä retki oli mielestäni viikonloppu Ardenneksessa eli niin sanotussa Belgian vuoristossa, lähellä Saksan rajaa. Sinänsä vuoria ne ei olleet nähneetkään, mutta oli varsin kaunista kumpuilevaa maastoa, toisin kuin pannukakun littana Belgia noin yleensä. Siellä oli metsää ja niittyä, varsin vehreätä.

ESN toimi yhteistyössä yliopiston kanssa, mutta oli erillinen organisaatio kaikista opiskelijakerhoista. Oman osaston opiskelijaklubiin ei tullut mitään kontaktia, se olisi pitänyt tehdä omalla aktiivisuudella, joten se jäi tekemättä. Tästä johtuen en tavannut oman osaston opiskelijoita lainkaan. Ainoastaan sen verran, kun kävin ensimmäisillä luennoilla ja kysyin saisinko tulla mukaan teidän projektiryhmään, niin sieltä ei tullut vastauksia tai jos luvattiin kysyä ryhmän muilta jäseniltä, niin ei kuulunut vastausta useankaan päivän päästä. Kun sain tuollaisen vastaanoton, niin ei suoraan sanottuna kiinnostanutkaan oman osaston kerhon toiminta, vaan pyörin kansainvälisissä ympyröissä. Opiskelijakerhoilla on eri funktio kuin Suomessa, Gentissä ne olivat lähinnä vain bileitten järkkääjiä. Tosin vaalien lähestyessä alkoi todellinen kampanjointi, aivan kuin olisi ollut kyseessä suuretkin poliittiset vaalit. Ehdokkaat pystyttivät ständejä, liimasivat julisteita, jakoivat lämpimiä voileipiä, limua, karkkia yms. Todellakin mainostivat itseään parin viikon ajan ympäri yliopiston rakennuksia.

Kaiken kaikkiaan voin sanoa, että Gent on todella mukava ja viihtyisä kaupunki. Ei liian iso tai pieni, ohjelmaa löytyi aina kun sitä tarvitsi. Omalla kohdalla sattui kaupunki, ihmiset, ympäristö, proffat, kaikki kohdalleen ja sain kerrassaan upean kokemuksen ulkomailla olemisesta. Voin suositella kaikille kyseistä Gentin kaupunkia ja yliopistoa, ja muutenkin vaihtoon lähtemistä.

Linkkejä
Tässä mahdollisesti hyödyllisiä linkkejä Belgiasta ja Gentistä

www.ugent.be Gentin Yliopisto
www.gent.be Gentin kaupunki
www.use-it.be erilainen turistitoimisto, erityisesti nuorille, reppumatkalaisille
www.merimieskirkko.be Belgian suomalainen merimieskirkko
www.suomi-klubi.com Belgian suomalaisten yhdistys, mm. keskustelufoorumi, jossa voi kysellä Belgiassa asumisesta
www.b-rail.be Belgian rautatiet

 


Hae apurahaa verkossa


Hae apurahaa, muuta tietojasi tai tee maksupyyntö. Kaikki kätevästi verkossa apurahapalvelussamme.

Lue Vesitalous-lehteä

etusivu-section2.jpg

Uusimman lehden teemana on vesihuolto. 

Tutustu lehteen