OpiskelijaPiia Rahikainen
Koulu Teknillinen korkeakoulu
Matkakohde Aalborgin yliopisto, Tanska
Aika 01.01.2001 - 30.06.2001
Vaihto-ohjelma

Matkaraportti

Teknillisellä korkeakoululla on hyvät yhteydet eurooppalaisiin korkeakouluihin, ja keväällä 2001 tarjoutui minullekin mahdollisuus käyttää näitä yhteyksiä hyväkseni ja lähteä tekemään sivuaineopintoja. Alkuperäinen syy lähteä vaihtoon oli tietysti vahvistaa kielitaitojani sekä täydentää tutkintoani opinnoilla joita oma osastoni ei tarjoa: saastuneiden maa-alueiden tutkiminen, mallintaminen ja kunnostus. Aalborgin yliopisto tarjosi keväällä 2001 englanninkielisen, vaihto-opiskelijoille tarjotun kokonaisuuden "Modelling surface water and soil systems", johon hain ja pääsin.

Matkajärjestelyt oli nopeasti hoidettu korkeakoulun kansainvälisten asiain toimiston auttaessa ja neuvoessa. Asuminen järjestyi Aalborgissa helposti kaupungin huonosta asuntotilanteesta huolimatta ja Nordplus-stipendinkin sain sitten lopulta. Lähdin tammikuun loppupuolella matkaan, koulu alkoi helmikuun alussa. Ohjelmaan osallistui 13 opiskelijaa, kaikki vaihto-opiskelijoita, yhteensä seitsemästä maasta. Työkieli oli luonnollisesti englanti, ja professorimme puhuivat sitä erittäin hyvin.

Yliopiston työtavat olivat hyvinkin poikkeavat verrattuna Teknilliseen korkeakouluun. Aalborgin yliopisto poikkeaa muista tanskalaisista yliopistoistakin projektityöpainotteisuutensa takia. Lähes kaikki opiskelijat tekevät joka lukukausi ryhmissä projektityön jonka laajuus vastaa diplomityötä. Luennointi tapahtuu pienryhmissä (15-20 henkilöä) ja opiskelijan mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta on oleellisesti parempi verrattuna suomalaiseen systeemiin. Lukukausi jakautui kahteen osaan: alkuvuodesta istuimme luennoilla ja keväällä sitten projektityö vei suurimman osan aikaamme. Lukukausi päättyi tenttiin, jossa suullisesti kuulusteltiin projektityön sisältö sekä siihen liittyvä kirjallisuus ja luentojen sisältö. Tentti sinällään oli melkoinen kokemus kirjallisiin kokeisiin tottuneelle; se kesti miltei 7 tuntia kun tentittävänä oli viisi opiskelijaa.

Ohjelman sisältö oli pitkälti se mitä lähdin hakemaankin. Osan opinnoista olisin voinut suorittaa omallakin osastollani mutta minua kiinnosti mahdollisuus oppia vesialan englanninkielinen termistö ja lähestyä asioita hieman eri näkökulmasta. Vesialan opinnothan painottuvat Tanskassa hieman eri tavalla kuin Suomessa ja syy siihen on varsin luonnollinen: virtavesiä on paljon enemmän suhteessa järviin ja lisäksi merillä on suurempi osuus kuin TKK:n opetuksessa, jossa oma koulutukseni oli keskittynyt pääasiassa järvien erityispiirteisiin. Aalborgin opintoni taas painottuivat pienen joen hydraulisiin, hydrologisiin ja ekologisiin ominaisuuksiin. Alkuvuodesta tehty pienempi projekti erilaisten kemikaalien kulkeutumisesta maaperässä taas oli hyvinkin erilainen verrattuna maapuolen opintoihini TKK:lla, jossa ympäristögeotekniikan opetus on vasta alkamassa. Aalborgin opintoni täydensivät siis mielestäni erittäin hyvin opintokokonaisuuttani täällä TKK:lla, erityisesti hydrauliikan osaamiseni on tämän matkan jälkeen huomattavasti parempi, johtuen opetuksen käytännönläheisyydestä.
Kevään projektissa tutkimme jyllantilaista Sönderup Å -jokea, joka on matala ja kapea ja virtaa läpi laajojen peltoalueiden ja jonka vettä lisäksi käytetään kalanviljelylaitoksissa. Joki on siis tanskalaisittain hyvin edustava kohde, kun tutkitaan ihmisen vaikutusta jokiekosysteemiin. Mittasimme joella kahden kuukauden ajan veden happipitoisuutta, lämpötilaa, pH:ta sekä auringon säteilyä (400-700 nm) sekä veden pinnan korkeutta. Lisäksi mittasimme kerran viikossa virtaamaa. Nämä mittaukset suoritettiin kahdella asemalla, 7km päässä toisistaan. Asemien välillä oli kalanviljelylaitos ja luonnollisesti etsimme tuloksista merkkejä ravinnekuormasta ja ylimääräisestä BOD:sta. Merkkejä löydettiinkin, sillä viljelijä johtaa kalanviljelyjätteensä salaa jokeen ja peittelee tilannetta lisäämällä veteen happea kun sen lähtee laitoksesta. Sattumalta viljelylaitoksen omistaja oli yksi Jyllannin pahimmista "ympäristörikollisista" ja tämä viljelylaitos eräs pahimmista saastuttajista suurella alueella.

Projekti oli siis mielenkiintoinen. Tanskan koulutusmenot suhteessa BKT:hen ovat maailman huippua ja sen huomasi kaikessa.

Mutta ei se arki aivan auvoa ollut vaikka puitteet olivat kunnossa. Kevään aikana suuri ongelma olivat kieli- ja kulttuurieroasiat. Monilla ohjelmaan osallistuilla motivaatiotaso ja kielitaidot olivat niin puutteelliset että yhteistyö oli aika ajoin vaikeata. Kuuden hengen ryhmässä tehty projektityö lankesi lopulta kahden ihmisen harteille sillä muu ryhmä ei ollut kovin velvollisuudentuntoista tai ei omannut taitoja riittäviä taitoja osallistua projektityöhön. Itse jouduin viimeisen kahden viikon aikana tekemään lähes 200 tuntia töitä. Olin erilaisessa asemassa kuin muut sillä olin tekemässä sivuainetta - tärkeää osaa tutkintooni - muilla ei ollut tietoa opistojaksojen korvaavuuksista ja siksi heillä oli kovasti vaikeuksia viitsiä tehdä mitään koko keväänä. Se turhautti, varsinkin kun professorit ja koulu olivat haluttomia puuttumaan tilanteeseen. Lopulta projektityö kuitenkin valmistui. Se ei kuitenkaan ollut niin hyvä kuin olisin toivonut, sillä aika ei vain riittänyt tehdä sitä kahteen mieheen loppuun asti kunnolla. Mutta tulipahan kokeiltua mitä se pitkä pinna tarkoittaa, noin tunneiksi muutettuna.

Olen aiemmin ollut harjoitteluvaihdossa IAESTE:n kautta ja siihen verrattuna opintojen teko ulkomailla oli huomattavasti rankempaa ja aikaa ei jäänyt huvielämälle juurikaan. Matkustelimme hieman, mutta siihenkin vaikutti korkea hintataso. Tanska on kaunis maa ja ihmiset iloisia ja huumorintajuisia ja kiinnostuneita ulkomaalaisista. Myös Aalborgia ja yliopistoa voin lämpimästi suositella sellaisille, jotka jaksavat ymmärtää kulttuurien eroavaisuuksia ja jotka eivät pelkää muiden laiskottelun aiheuttamaa työvuorta. Koulu on hyvätasoinen ja professorit lähellä opiskelijaa - se on suurin plussa.

Haluan kiittää Teknillistä korkeakoulua sekä Maa- ja vesitekniikan tuki ry:tä taloudellisesta tuesta joka mahdollisti antoisan ja onnistuneen vaihto-opiskelun.
Piia Rahikainen

 


Hae apurahaa verkossa


Hae apurahaa, muuta tietojasi tai tee maksupyyntö. Kaikki kätevästi verkossa apurahapalvelussamme.

Lue Vesitalous-lehteä

etusivu-section2.jpg

Uusimman lehden teemana on vesihuolto. 

Tutustu lehteen