OpiskelijaTimo Hämäläinen
Koulu Tampereen teknillinen korkeakoulu
Matkakohde National University of Singapore, Singapore
Aika 19.07.2001 - 31.05.2002
Vaihto-ohjelma

Opiskelen Tampereen teknillisessä korkeakoulussa (TTKK) Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa, jossa aloitin opintoni vuoden 1999 syksyllä. Diplomi-insinööriopintojeni pääaineena on vesi- ja jätehuoltotekniikka. Vesi- ja jätehuollon lisäksi suoritan sivuaine-kokonaisuudet kemiasta ja ympäristo- ja turvallisuusjohtamisesta.
 
Lukuvuoden 2001-2002 (19.7.2001 – 31.5.2002) opiskelin Singaporen yliopistossa (the National University of Singapore, NUS) ympäristötekniikan osastolla. NUS on Kaakkois-Aasian arvostetuimpia yliopistoja, jossa suuri osa opiskelijoista suorittaa tutkintojaan vaihto-oppilaana ja jossa merkittävä osuus opetus- ja tutkimushenkilökunnasta on myöskin ’ulkomaista’ alkuperää. Ilmapiiri yliopistolla onkin hyvin kansainvälinen ja monilla aloilla tutkimus ja opetus on huomattavan korkeatasoista.

Singapore on mielenkiintoinen sekoitus Aasialaista kulttuuriperintöä ja nykyaikaista länsimaista yhteiskuntaa. Kiinalaisuus ja intialaisuus vaikuttavat hyvin voimakkaasti singaporelaisten elämään; aivan kuten on ollut myöskin ominaista koko Kaakkois-Aasian kansojen historialle. Termi ’Kaakkois-Aasiahan’ – englanniksi Southeast Asia – muodostuu maantieteellisestä määritelmästä ’Intiasta itään (east) ja Kiinasta etelään (south)’. Mielenkiintoista ei ole ainoastaan kulttuurin alkuperä vaan myös se, että suomalaisin silmin katsottuna perinteiden vaikutus jokapäiväiseen elämään on yleensäkin huomattavan voimakas. Suomessa kun on tottunut, että suurin piirtein kaikki kansalaiset jakavat enimmäkseen identtisen tavat ja tottumukset ja näkevät maailman jokseenkin samalla tapaa. Singaporessa on taasen aivan tavallista, että samassa korttelissa asuu niin buddhalaiset, hindulaiset, muslimit kuin kristitytkin. Valtio onkin hyvin määrätietoisesti pyrkinyt häivyttämään etnisestä taustasta johtuvia kulttuuriristiriitoja ja luomaan kansallista identiteettiä muun muassa asettamalla englannin yhteiseksi kieleksi ja kannustamalla etniset rajat ylittävää harrastus- ja muuta vapaa-aikatoimintaa.

Valtio rooli on muutenkin huomattavan korostunut ihmisten arjessa. Osittain tämä johtuu maan pienestä koosta (1/500 Suomen pinta-alasta), mutta voimakkaampana syynä on räjähdysherkkä historia ja Aasialainen kulttuuriperintö. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana Singapore on muuttunut rajusti kehitysmaasta moderniksi jälkiteollistuneeksi yhteiskunnaksi. Maata onkin kutsuttu Aasian tiikeriksi voimakkaan talouskasvun ja elämäntason nousun seurauksena.

Pääosassa opintojani keskityin jätehuoltoon ja sitä sivuaviin asioihin. Lukuvuoden aikana suoritin mm. seuraavat jätehuoltoa käsittelevät kurssit: ’Biological waste treatment’, ’Solid waste management’ ja ’Hazardous waste management’. Erityisen rakentavaa oli uudenlainen lähestyminen jo ennalta tuttuihin aiheisiin. Jos Singaporessa sulautuvat toisiinsa suuret Aasialaiset kulttuurit niin samalla tapaa moderni yhteiskunta on imenyt vaikutteita Euroopan ja Amerikan kehityskokemuksista. Merkittävä osa opetushenkilökunnasta on jossain uransa vaiheessa työskennellyt Amerikassa ja moni myös Euroopan yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa. Tästä johtuen opetuksessa varsin usein tuodaankin esille ja tutkaillaan näiden kahden alueen toimintaeroja ja kokemuksia. Tämän lisäksi yliopistolla on monia yhteistyöprojekteja ’länsimaisten’ kumppaneiden kanssa. Toisaalta sitten taas Kaakkois-Aasian alueellinen yhteistyö on heikohkoa, koska alueen maat on varsin erilaisia historialtaan ja yhteiskunnan nykytilaltaan.

Mielenkiintoista oli tutusta sikäläiseen jätehuolto- ja vesienkäsittelykulttuuriin, joka poikkeaa monessa suhteessa suomalaisesta. Eroa aiheuttaa niin erilainen perinne ja yleinen asennoituminen ympäristöön kuin trooppinen ilmasto ja kaupungin suurempi koko. Sinänsä oli yllätys huomata, kuinka paljon voi oppia suomalaisesta toimintakulttuurista tutustumalla vieraisiin toimintatapoihin. Varsinkin jätehuollossa perinne on vahva tekijä päätöksien taustalla. Esimerkiksi Suomessa vallalla oleva jätteiden kaatopaikkakäsittely mainittiin opetuksessa lähinnä kuriositeettina, jätteiden massapolton eräänä vaihtoehtona.  

Koska virallisesti suoritan Suomessa ylempää korkeakoulututkintoa ohjauduin kursseille, joissa kaikki paikalliset opiskelijat olivat jatko-opiskelijoita, eli he olivat jo aiemmin suorittaneet alemman korkeakoulututkinnon. Useimmilla heistä oli useamman vuoden työkokemus ennen kuin he olivat aloittaneet jatko-opinnot ja täten opiskelututtavillani oli varsin erilainen tausta. Olikin molemmin puolin hedelmällistä keskustella ammattiasioista heidän kanssaan. Erilainen elämäntilanne vain aiheutti sen, että he olivat myös suhteettoman kiireisiä ja syvempien tuttavuuksien luominen oli käytännössä hyvin vaikeaa.

Osallistuin myös muutamalle alemman vuosikurssin kurssille. Suoritin alaani tukevana mm. ‘Pollution prevention’ ja ‘Environmental management systems’ -opintojaksot. Kotiutumisessa singaporelaiseen yhteiskuntaan auttoi maan historiaa käsittelevä opintojakso ‘The Southeast Asia landscape: History, politics, society’. Näiden opintojen kautta pääsin syvemmin tutustumaan paikalliseen elämään.
Vaihtovuoden suurimpana antina pidän kansainvälistymistä; vuoden aikana tapasin kymmeniä eri kansallisuuksia.

Terveisin, Timo Hämäläinen

 


Hae apurahaa verkossa


Hae apurahaa, muuta tietojasi tai tee maksupyyntö. Kaikki kätevästi verkossa apurahapalvelussamme.

Lue Vesitalous-lehteä

etusivu-section2.jpg

Uusimman lehden teemana on vesihuolto. 

Tutustu lehteen