OpiskelijaSilke Savikurki
Koulu Teknillinen korkeakoulu
Matkakohde Universität Rostock, Saksa
Aika 01.04.2006 - 31.07.2006
Vaihto-ohjelma

Johdanto

Tämä raportti kertoo vaihto-opiskelulukukaudestani Saksassa Rostockin yliopistossa ajalla 1.4.2006-31.7.2006. Opiskelin Agrar- und Umweltwissenschaftliche Fakultät –tiedekunnassa Landeskultur- und Umweltschutz –suunnalla.

Kaupunki

Rostockin kaupunki sijaitsee Pohjois-Saksassa Itämeren rannalla. Kaupungin asukasluku on noin 200 000. Tämän hansakaupungin sydämen muodostaa keskiajalta peräisin oleva kaunis keskusta, jota ympäröivät DDR:n aikana rakennetut betonilähiöt. Aivan pohjoisimmassa osassa sijaitsee Warnemünde, joka on entinen kalastajakylä, mutta nykyisin osa Rostockin kaupunkia. Warnemünden hiekkaranta on todella kaunis, ja paikka onkin kaupunkilaisten ja turistien suosiossa.

Asuminen

Asuin itse Rostockissa Möllner Strassen opiskelija-asunnossa yhden hengen huoneessa, jossa jaoin vessan kahden muun ihmisen kanssa ja keittiön 11 ihmisen kanssa. Oma asuinrakennukseni oli saneerattu, eikä asuinolosuhteissa ollut valittamista, ainakaan muihin saman asuntolan taloihin verrattuna. Kuitenkin kouluun kokonaismatka-aika kahdella liikennevälineellä ja kävellen lähestyi tuntia, joka asukasluvultaan Rostockin kokoisessa kaupungissa oli minusta kohtuutonta. Suurin osa opiskelija-asuntoloista sijaitsee kuitenkin eteläkaupungissa, missä myös lähes kaikki opiskelupaikat sijaitsevat.

Hintataso asumisen osalta, kuten muutenkin, on Rostockissa edullista. Oma huoneeni maksoi 168 euroa kuussa, ja vapailta markkinoilta vuokrattuun huoneeseen opiskelijakommuunissa oli jopa vielä edullisempia tarjouksia. Tällaisia asuntoja voi etsiä esim. Studentenwerkin sivuilta www.studentenwerk-rostock.de linkistä Pinnwand. Tätä suosittelen myös siksi, että opiskelija-asuntojen vuokrauksen suhteen Studentenwerkin toiminta oli käsittämätöntä. Vuokrasopimukseen on mm. kirjattu, että opiskelija ennen huoneensa luovutusta tekee ”tavalliset” huoneen kaunistustyöt kuten esim. seinien ja kattojen maalaus valkoisella värillä. Sopimuksen loppuun on tosin myös kirjattu, ettei kohtia, jotka ovat lainsäädännön vastaisia, oteta lukuun. Saksan lainsäädännöstä en tarkkaan tiedä, mutta epäilen, että esimerkiksi edellä mainittu voisi olla tällainen kohta. Minulta itseltäni ei tosin maalaamista edes pyydetty, mutta toisissa taloissa näin kuulin tehtävän. Maalausta ei kuitenkaan ilmeisesti oikeasti tarvitse tehdä, jos siitä vain itsepintaisesti kieltäytyy, mutta tästä asiasta tappeleminen ei vaihtoajan lopuksi ole mitään mieltä ylentävääkään. Mainitsemisen arvoista on myös se, että vaikka vaihto-oppilaiden orientaatioviikko alkoi jo maaliskuun lopussa, ei asuntolahuoneita vapautunut päivääkään ennen huhtikuun ensimmäistä päivää, joten ensimmäiset päivät piti asua hostellissa.

Alkubyrokratia

Ennen opiskelun alkamista järjestettiin niin kutsuttu orientaatioviikko. Viikkoon kuului neuvontaa alkumuodollisuuksien teossa ja muutama iltatapahtuma. Informaation teki sekavaksi se, ettei EU- ja EU:n ulkopuolisista maista tulevien tehtäviä eroteltu selkeästi, vaikka ne toisistaan poikkesivatkin. Myöskään tehtäviä ja niihin tarvittavia asiakirjoja ei ollut koottu mihinkään yhtenäiseen listaan, vaan tiedot piti onkia sieltä täältä. Tähän olen yrittänyt koota listan siitä mitä ensimmäisten viikkojen aikana tein:
Täytin yliopistoon ilmoittautumiskaavakkeen Akademisches Auslandsamtin (AAA) toimistolla. Sieltä sain myös kolme kappaletta opiskeluoikeustodistuksia, joita tarvittiin ylipistolle ilmoittautuessa ja Studentenwerkillä vuokrasopimuksen allekirjoituksessa, ilmoittautumismaksukaavakkeen ja oman osastoni Erasmus-koordinaattorille allekirjoitettavaksi vietävän lapun.

Kävin Deutsche Bankissa avaamassa tilin tutorryhmän kanssa. Tutorin kanssa tilin avaaminen kävi jouhevasti passin ja vuokrasopimuksen kanssa. Pankkien käytännöt voivat kuitenkin olla erilaisia ja tutorin mukana olo helpottaa asiankulkua.
Maksoin pankissa yliopiston noin 80 euron suuruisen ilmoittautumismaksun. Ilmaiseksi maksun pystyi suorittamaan pankissa, jossa myös yliopiston tili oli.

Vein ilmoittautumiskaavakkeen  Sekretariatiin, jonne mukaan tarvittiin myös Suomesta KELA:lta saatu sairausvakuutuskortti, yliopiston ilmoittautumismaksukuitti, opiskelijaoikeustodistus ja passi. Sekretariatista sain väliaikaisen opiskelijatodistuksen, joka mahdollisti jo ilmaisen liikkumisen kaupungin joukkovälineissä, oikea lähetettiin postissa myöhemmin. Vasta kun ilmoittautuminen on kirjautunut  koulun järjestelmään, on mahdollista saada käyttäjätunnukset koulun tietokoneille Rechenzentrumissa. Tässä meni noin kaksi viikkoa, jota ennen oli käytettävä internetkahviloita, sillä yleisessä käytössä olevia koneita ei ole missään.
Kävin Erasmus-koordinaattorilla hakemassa allekirjoituksen AAA:lta saamani lappuun, jonka vein takaisin AAA:lle.

Ilmoittauduin kaupungin asukkaaksi Neuer Marktilla sijaitsevalla Stadtamtissa, ilmoittautumiseen vaaditaan passi. Tämän seurauksena sain myöhemmin postissa kirjautumisesta todistuksen, jota tarvitaan, jos haluaa saada kirjastokortin yliopiston tai kaupungin kirjastoon.

Kävin Studentenwerkillä allekirjoittamassa vuokrasopimukseni. Mukanani olivat passi, postissa saamani vuokrasopimus ja yliopiston opiskeluoikeustodistus. Sopimusaika on lukukauden mittainen, mutta vaihto-opiskelija voi irtisanoa sopimuksensa aikaisemmin. Tähän tarvitaan kuitenkin Studentenwerkiltä irtisanomislomake, johon on haettava leima AAA:lta. Turhalta juoksemiselta välttyäkseen lomake kannattaa pyytää jo vuokrasopimusta allekirjoittaessa.

Opiskelu

Kurssien valitseminen vaihtopaikkaa haettaessa tarvittavaan Learning Agreementiin oli hankalaa, sillä lopullinen kurssitarjonta julkaistiin vasta 30.3., kun vaihtopaikkaa piti hakea jo syksyllä. Alkuperäinen Learning Agreement tulikin takaisin kehotuksella etsiä toiset kurssit, koska muutamia valitsemiani ei tultaisi järjestämään. Toisella kerralla onnistuin arpomaan kurssit, jotka kelpasivat. Prosessia osaltaan varmasti hankaloitti, että kurssitarjontaa uudistettiin Bolognan prosessin seurauksena oleva tutkintouudistuksen takia.

Osastolla alkuperäistä Learning Agreementiä ei kuitenkaan mitenkään tarvittu. Kursseille ilmoittauduin menemällä paikalle ja puhumalla kurssia pitävän professorin kanssa tunnin päätteeksi. Aluksi osallistuin useille kursseille, joista omalta kannaltani vaikeaselkoisimmat putosivat pois. Loppujen lopuksi suoritin osastollani kolme kurssia, joista yhdessä suoritustapa oli harjoitustyö ja kahdessa suullinen tentti. Kursseilla oikea tentti olisi ollut vasta syyskuun puolella, mutta ainakin omalla osastollani opetushenkilökunta oli joustavaa, eikä aikaisemman tenttiajankohdan sopiminen tuottanut vaikeuksia.  Suorittamillani kursseilla opetus oli mielestäni hyvätasoista.
Kielikeskuksesta valitsin kaksi kurssia. Näillä kursseilla oli pieni osallistumismaksu. Lisäksi kursseilla saattaa olla maksullista opetusmateriaalia. Kielikeskuksien kurssit olivat joissakin tasoissa nopeasti täynnä, joten ilmoittautua kannattaa yrittää heti ilmoittautumisen alettua. Ilmoittautuminen tehtiin netin kautta ja siihen vaadittiin opiskelijanumeroa. Taso määräytyi tasokokeissa, johon tuli osallistua ensimmäisen tai toisen viikon aikana.

Loppubyrokratia

Lopussa kursseista tarvittavien papereiden saaminen oli työlästä. Omalla osastollani sain sentään suorituspaperit heti tenttien jälkeen professoreiltani. Sen jälkeen kuitenkin kaikki suoritukset piti koota erilliseen paperiin, johon piti käydä osaston Erasmus-koordinaattorilta hakemassa hänen allekirjoituksensa ja osaston leima, jonka jälkeen piti vielä mennä AAA:lle hakemaan allekirjoitus ja leima, ennen kuin paperi oli virallinen. Oman jännityksensä asiaan toi se, että kielikeskuksen kurssien suorituspaperit viipyivät. Papereiden kotiin postittamismahdollisuutta tosin mainostettiin laajasti, mutta silloin tämä ns. virallinen paperi olisi jäänyt saamatta. En tosin vielä tiedä, onko tällä virallisella paperilla (, joka siis on käsinkirjoitettu kurssilista ja pari leimaa ja allekirjoitusta,) Suomessa mitään merkitystä, mutta AAA:n taholta asiaa pidettiin tärkeänä.

Vapaa-aika

Rostockissa vaihto-opiskelijoille toimintaa järjestää LEI (Lokale Erasmus Initiative). Varsinkin alussa illanviettoja ja juhlia oli enemmän, mutta loppua kohti määrä väheni. Lisäksi LEI järjesti matkat Berliiniin ja Itämeressä sijaitsevalle Rügenin saarelle. LEIn toiminnassa parasta oli, että sitä ylipäänsä oli. Minulle tuli vaikutelma, että mukana olevilla saksalaisilla oli keskinäistä kitkaa, joka ilmeni tiedonkulun katkeiluna.

Vaikka Rostock on pieni kaupunki, yliopisto on suuri, ja siten opiskelijoita on suhteessa paljon. Tämä näkyy kaupungissa, että baareja ja muuta kulttuuritarjontaa on suhteessa todella paljon. Rostockista löytyy todella paljon mukavia baareja, jossa juotava on suomalaiseen hintatasoon tottuneelle edullista.

Matkustaminen lähialueella on junalla edullista, jos saa isomman porukan koottua. Mecklenburg Vorpommern -Ticketillä viisi ihmistä matkustaa päivän aikana osavaltion alueella 22 eurolla. Lisäksi lippu käy Hampuriin menevissä junissa, Hampurin joukkoliikenteessä, Lübeckiin menevässä junassa ja Länsi-Puolassa. Tällä lipulla siis pääsee esimerkiksi Hampurin lentoasemalta Rostockin päärautatieasemalla 22 eurolla, mikä on todella edullista vaikka olisi yksin liikenteessä. Lisäksi on olemassa Schönes Wochenende -Ticket, jolla samankokoinen ryhmä voi 32 eurolla matkustaa koko Saksan alueella lauantaina, sunnuntaina ja juhlapyhinä. Pitkän matkustamisen tekee tosin epämukavaksi se, että näillä alennuslipuilla matkustaessa pitää käyttää Regional Express junia, jotka ovat hitaita.

Sairastuminen

Sairastuin kesäkuussa korvatulehdukseen. KELA:n sairasvakuutuskortilla on periaatteessa oikeutettu samaan terveydenhuoltoon EU-maassa kuin maan kansalainen. Saksassa tämä tarkoittaa yleislääkärin vastaanotolla käyntiä, joka maksaa 10 euroa, josta voi saada ilmaisen lähetteen erikoislääkärille. Lääkärissä suomalaista sairasvakuutuskorttia ei kuitenkaan tunnettu. Seistyäni tarpeeksi pitkään vastaanotossa kyselemässä toimintaohjeita surkealta näyttäen, lähetti vastaanoton ohi kävellyt lääkäri minut suoraan korvalääkärille. Korvalääkärin vastaanottovirkailija kertoi, että minun olisi tullut Saksaan tullessani hakea vahvistus vakuutuksen voimassaolosta joltain saksalaiselta vakuutusyhtiöltä, josta olisin sitten saanut saksalaisen sairasvakuutuskortin. Aikaisemmin en ollut tällaisesta kuullutkaan, en Suomessa enkä Saksassa. Vastaanottovirkailija kuitenkin täytti paperit puolestani ja pääsin suoraan lääkärille, jonka määräämät lääkkeet tehosivat. Ilmeisesti varmuuden varalta kuitenkin kannattaa hakea saksalaista vakuutuskorttia jo maahan tullessa, jotta saa varmasti nopeasti hoitoa.

Yhteenveto

Saksan kielen taito parani neljän kuukauden aikana huomattavasti, parhaiten asian huomasin ensimmäisten kolmen viikon jälkeen ja aivan lopussa. Rostockista ja Saksasta jään kaipaamaan mukavaa yöelämää ja vaihto-oppilasaikaan kuuluvaa tiettyä huolettomuutta ja sosiaalisuutta.

Vaihto-opiskeluajastani mieleen on myös jäänyt ihmetys siitä, kuinka hankalasti asiat hoidetaan niinkin Suomen kanssa kulttuuriltaan samankaltaisessa maassa kuin Saksassa. Tähän saattaa tosin osin vaikuttaa DDR-menneisyys, jonka muistot eivät ole vielä kokonaan hävinneet itäisestä Saksasta. Kokemuksen jälkeen osaan todenteolla arvostaa, miten helppoa asioiden hoitaminen Suomessa on. Itseluottamusta tuli lisää, kun kaikesta huolimatta huomasi pärjäävänsä.
 
Espoossa, 6.10.2006 
Silke Savikurki 

 


Hae apurahaa verkossa


Hae apurahaa, muuta tietojasi tai tee maksupyyntö. Kaikki kätevästi verkossa apurahapalvelussamme.

Lue Vesitalous-lehteä

etusivu-section2.jpg

Uusimman lehden teemana on vesihuolto. 

Tutustu lehteen