OpiskelijaAnu Turunen
Koulu Teknillinen korkeakoulu
Matkakohde Uumajan yliopisto, Ruotsi
Aika 15.01.2001 - 01.06.2001
Vaihto-ohjelma Nordtek

Keväällä 2001 vietin neljä ja puoli kuukautta vaihto-oppilaana Uumajan yliopistossa Pohjois-Ruotsissa. Opiskelen Teknillisessä korkeakoulussa ympäristö- ja yhteiskuntatekniikkaa ja tammikuussa oli aika lähteä vaihtoon. Olin puntaroinut erilaisia vaihtoehtoja, mutta Ruotsiin lähtö tuntui helpoimmalta ja järkevimmältä. Halusin maahan, jonka paikallista kieltä pystyisin ymmärtämään ja englanninkielisiin yliopistoihin vaadittiin hyvä koulumenestys. Valitsin vaihtopaikaksi Uumajan sen pohjoisen ulottuvuuden takia. Siellä olisi hyvä talvi ja leppoisat ihmiset. Muita tärkeitä syitä olivat korkeatasoinen opetus ja Uumajan läheisyys Suomeen. Verkon kautta löysin hyviä kursseja ja harrastusmahdollisuuksia. Kielen suhteen tavoitteeni oli nähdä pakkoruotsin opiskelun tuoma hyöty. Tein jo alussa päätöksen, että paikallisten kanssa puhuisin vain ruotsia. Se oli ensin hyvin hankalaa, mutta pysyin päätöksessäni. Asuin yhdeksän hengen soluhuoneistossa, jossa minä olin ainoa vaihto-oppilas. Heillä oli tiivis yhteiselo ja pääsin siihen heti hyvin mukaan. Kieliharjoittelulle oli hyvät puitteet, mutta kommunikointi heidän kanssaan oli kuitenkin asteen hankalampaa, kuin muiden ulkomaalaisten kanssa, joten loppujen lopuksi vietin enemmän aikaa ulkomaalaisporukoissa.

Yliopisto oli upea; kansainvälinen, toimiva ja monipuolinen. Lähes kaikki tapaamani ihmiset opiskelivat jotain muuta kuin tekniikkaa ja oli hyvä vaihtaa mielipiteitä eri näkökulmista maailmaa katsovien ihmisten kanssa. Suurin ero ruotsalaisen ja suomalaisen korkeakoulu-systeemin välillä on opiskelutyylissä. Ruotsalainen yliopisto saa suomalaiseen yliopistoon verrattuna enemmän rahaa tutkimukseen, joka luo resursseja opetukseen. Opetus on hyvää ja opiskelijat käyvät luennoilla. Opiskelu on koulumaista ja intensiivisempää. Lähes kaikki kurssit käydään yhdeksän viikon periodeissa. Minä luin kahta kymmenen opintoviikon kurssia, jotka käsittelivät vesitaloutta ja ympäristöoikeutta. Lisäksi minulla oli pienemmät kurssit mekaniikkaa ja ruotsia. Pidin opiskelusta Ruotsissa erittäin paljon.

Yliopiston ulkomaalaistoimisto järjesti meille pari retkeä kevään aikana. Minä kävin helmikuussa tutustumaan saamelaiskulttuuriin napapiirillä Jokkmokkin saamelaismarkkinoilla. Toinen tutustumisretki oli pääsiäisenä Luulajaan, Norrbottenin pääkaupunkiin. Kolmena viikonloppuna kävin Uumajasta käsin Suomessa.

Urheilumahdollisuudet kaupungissa olivat hyvät. Opiskelijoilla oli upea liikuntahalli, jossa pelasimme muun muassa rantalentopalloa. Hiihtoseura järjesti laskettelumatkoja ja aivan naapuritalossa kävin kolme kertaa viikossa taekwondo-treeneissä. Uumajassa oli myös mahtavat hiihtoladut. Löytyi siis vastapainoa tyypilliselle opiskelijaelämälle. Osakuntatoiminta oli Uumajassa vahvaa. Vappu tietysti oli oma iso tapahtumansa, mutta kevään kohokohta oli maailman suurin nelimaaliturnaus. Minä osallistuin turnaukseen, kuten yleensä muuhunkin kivaan, suomalaisen osakunnan riemukkaassa joukossa.

Sain Nordtek-stipendin, joka vastasi Teknillisen korkeakoulun stipendiä. Opiskelijaedut ovat Ruotsissa aika olemattomat. Ruuasta, asumisesta ja matkustamisesta jouduin maksamaan Uumajassa paljon enemmän kuin täällä Suomessa, mutta opintotuki oli sinne myös isompi. Pärjäsin taloudellisesti melko hyvin.

 


Hae apurahaa verkossa


Hae apurahaa, muuta tietojasi tai tee maksupyyntö. Kaikki kätevästi verkossa apurahapalvelussamme.

Lue Vesitalous-lehteä

etusivu-section2.jpg

Uusimman lehden teemana on vesihuolto. 

Tutustu lehteen