OpiskelijaTiina Hietanen
Koulu Teknillinen korkeakoulu
Matkakohde Kungliga Tekniska Högskolan, Ruotsi
Aika 01.01.2007 - 31.05.2007
Vaihto-ohjelma

Ensimmäinen päivä

Saavuin Tukholmaan laivalla ja löysin koululle (KTH) melko helposti julkisilla kulkuneuvoilla, vaikka painavan kassin kanssa se olikin melko tukalaa. Ehkä olisin voinut ottaa taksin, mutta kävi se näinkin. Koulun minulle järjestämä asunto sijaitsi melko kaukana keskustasta, tai itseasiassa Tukholman ulkopuolella. Ennen matkaa yritin jopa hakea asuntoa muualta, sillä en ollut varma, haluanko matkustaa joka kerta koululle vähintään 40 minuuttia.

Löysin kuitenkin asuntolan asuntotoimiston ohjeiden mukaan melko helposti, vaikkakin rapun ovessa ainoa teksti oli ”Psykiatriska öppenvård”, mikä hämäsi vähän ja siksi luulin joutuneeni aivan väärään paikkaan. Kuitenkin huone löytyi ja naapurit tulivat heti toivottamaan tervetulleeksi. Tunsin heti olevani kuin kotonani, vaikkakin huone oli vähän pölyinen ja tyhjä. Huone oli kalustettu, mutta melko ison huoneen kalusteita kun olivat yksi pieni vaatekaappi, sänky, työpöytä ja kaksi tuolia; tunsin oloni melko pieneksi.

Koulun vaihto-oppilasjärjestö järjesti paljon ohjelmaa vaihto-oppilaille ensimmäisten viikkojen aikana ja jo ensimmäisenä päivänäni tapasin siksi monia uusia ihmisiä ympäri maailmaa.

Koulu

Kungliga Tekniska Högskolan tarjoaa monia kursseja englanniksi, mutta päätin suorittaa kursseja myös ruotsiksi, sillä yksi matkan päätarkoituksista oli oppia ruotsia. Melko pian huomasin tosin, että ruotsin osaaminen Ruotsissa ei ole edes kovin tärkeää, sillä melko tarkkaan kaikki osaavat puhua englantia ja vieläpä hyvin. Jatkoin kuitenkin ruotsin opiskelua, vaikkakaan puhumaan en niin paljoa aluksi päässyt, koska suurin osa kavereistani olivat vaihto-oppilaita, eivätkä siksi osanneet ruotsia kovinkaan paljoa.

Ensimmäisessä periodissa opiskelin kahta kurssia: Water and Waste Handling ja Trafikprognoser. Kuten nimistä voi päätellä, ensimmäinen luennoitiin englanniksi ja jälkimmäinen ruotsiksi. Jo toisen ruotsinkielisen luennon jälkeen havaitsin, että pystyn varmasti kuuntelemaan luennot loppuun, sillä ymmärsin lähes kaiken. Ongelmia silti esiintyi, sillä harjoitukset tuntuivar välillä vaikeilta, sillä käytimme sen tekemiseen Matlab-ohjelmistoa, jota en ollut aiemmin käyttänyt lähes lainkaan. Lopulta kuitenkin sain harjoituksen valmiiksi ja vieläpä kirjoitettua selostuksen siitä ruotsiksi. Ja tenttikin meni hyvin, vaikka pelkäsin miten ruotsinkielentaitoni riittää siellä. En lopulta joutunut edes kirjoittamaan mitään tentissä englanniksi, vaikka siihenkin olisi ollut mahdollisuus.

Water and Waste Handling –kurssi oli hyvin mielenkiintoinen, sillä luen pääaineenani vesihuoltotekniikkaa, ja tämä kurssi antoi hyvin laajan kuvauksen veden-, jäteveden- ja jätteiden käsittelystä. Tosin kurssin sisältö oli ehkä vähän liian laaja, sillä kaikkia aihealueita vain nuolaistiin, sillä enempää aikaa ei ollut. Kuitenkin opin uudenlaisia näkökulmia aiheeseen liittyen, mikä oli erityisen mielenkiintoista. Ruotsissa kun Suomen ohella taitaa vedenpuhdistus olla maailman parhaiten hoidettua.

Toisessa periodissa suoritin opiskelin Hydrologi-kurssin parissa. Kurssi oli mielenkiintoinen ja sen parissa teimme parin päivän ekskursion Upplandin alueella. Pääsimme myös vierailemaan vesivoimalaitoksella, jota juuri rakennettiin, mikä oli erityisen jännittävää (oltiin esimerkiksi turbiinin sisällä). Kurssi tarjosi hyvät tiedot pintavesi- sekä pohjavesihydrologiaan. Kurssi luennoitiin taas ruotsiksi, mutta osa materiaalista oli myös englanniksi. Sanasto tuli siis tutuksi molemmilla kielillä, varsinkin kun kurssia suoritti kanssani italialainen tyttö, joka ei ruotsista ymmärtänyt sanaakaan. Sain siis toimia tulkkina parhaani mukaan.

Aineopintojen lisäksi opiskelin ruotsin kielikurssin parissa koko kevään. Oli hyvä käydä näillä tunneilla, sillä opiskelu ruotsinkielisten kurssien parissa oli tämän jälkeen paljon helpompaa. Samalla muistui mieleen kielioppiseikkoja, joita viimeksi olin opiskellut melko kauankin sitten.

Kieli - språk

Jag kom till Sverige därför att jag ville lära mig att prata svenska. Men det var inte så lätt att lära mig prata svenska för jag bodde med andra utbytestuderande. Men så småningom lär man sig att förstå och att tala tillräckligt mycket innan man ens märker det. Man hör ju svenska hela tiden i tunnelbana och på gator. Men för mig tog det cirka 3 månader att lära mig att prata svenska med svenskar och jag kunde inte förstås prata om allt på svenska. Men det kändes bra att kunna förstå andra människor.

Liikenne

Julkinen liikenne Tukholmassa on toimiva, vaikkakin melko kallis. Liki 70 euroa maksoi kuukausilippu, joka tosin oli voimassa hyvin suurella alueella. Metrolla pääsee lähes kaikkialle, vaikkakaan ei Tyresöön, jossa asuin. Sinne piti matkustaa Gulmarsplanin metroasemalta noin 15 minuuttia bussilla. Mutta matka Tukholman keskustaan ja koululle tuntui yleensä paljon lyhemmältä kuin se todellisuudessa oli. Suomessa en nimittäin olisi välttämättä valmis matkustamaan 45 minuuttia koululle päivittäin. Mutta nyt usein oli jotain luettavaa tai vaihtoehtoisesti seuraa matkan aikana, joten matka meni melko huomaamatta.

Tyresö

Monet vaihto-oppilaat asuvat asuntoloissa ympäri Tukholmaa. Toiset asuvat lähempänä keskustaa, toiset (kuten me) vähän kauempana. Muutama sana kuitenkin kerrottava Tyresöstä, joka siis on Tukholman naapurikunta, ja sijaitsee Tukholman kaupungin eteläpuolella, kuitenkin Tukholman läänissä. Tyresö oli kuitenkin ehkä yksi parhaista mahdollisista asuinpaikoista, sillä ihmiset siellä muodostivat yhden suuren yhteisön, vähän kuin perheen. Tämä ehkä tapahtui vähän olosuhteidenkin pakosta, sillä aina ei jaksanut matkustaa keskustaan tapaamaan muita kavereita.

Asuntolassamme asui noin 40 vaihto-oppilasta. Ei siis ketään paikallisia, mikä oli harmillista. Asukkaat jakoivat keittiön noin 10 muun kanssa ja kylpyhuoneet sekä vessat olivat myös yhteiskäytössä, naisten ja miesten erikseen tietysti. Asunto sijaitsi tosiaan psykiatrisen avohoitolan yläkerrassa. Samassa rakennuksessa oli punttisali, kirpputori, koulu, päiväkoti, baari, pankki, toimistoja ja kaikenlaista muuta toimintaa. Hurja yhdistelmä kaikkea siis.

Kun jollain asukkaalla oli syntymäpäivä tai muuta aihetta juhlaan, kokoonnuttiin yleensä kaikki joko johonkin keittiöistä tai rappukäytävään juhlimaan. Kaikki olivat tervetulleita ja ihmisiä yleensä riittikin. Samalla useimmiten maisteltiin ruokia ja juomia eri maista, aina juhlan teeman mukaan.

Ruokailu

Suomessa opiskelijoiden lounas maksaa yleensä noin reilut kaksi euroa. Ruotsissa lounaan hinta on noin viisi euroa. Tämän takia suurin osa ruotsalaisista otti eväät kouluun ja lämmittivät ruokansa mikroissa. Mikrojonot olivatkin useimmiten pidempiä kuin lounaslinjaston jonot. Ruoka ravintoloissa oli hyvää ja sitä oli riittävästi.
 
Vapaa-aika

Tukholma tarjoaa hyvät puitteet vapaa-ajan viettoon. Melkein joka päivä jossain päin kaupunkia on bändien keikkoja ja baareissa on ihmisiä. Hintataso vaan on valitettavan korkea, vaikkakaan Suomeen verrattaessa eroa ei sen pahemmin huomaa. Ainoa Suomea kalliimpi piirre ovat yökerhot, joihin useimmiten joutuu maksamaan vähintään 11 euroa pelkästään sisäänpääsymaksuna. Itse en näistä kalliista paikoista tosin edes pitänyt, joten vältyin näiltä maksuilta menemällä muualle. Tai valitsin konsertit ennen yökerhoja, sillä sisäänpääsymaksu oli sama ja rahalle sai myös jotain vastiketta.

Tyresö, jossa siis asuin, tarjosi hyvät puitteet harrastuksille. Ulkoilu oli helppoa, sillä hyvät lenkkipolut lähtivät melkein suoraan kotiovelta. Lisäksi samassa rakennuksessa oli kuntosali, jota monet asuntolan asukkaista käyttivät. Kuukausikortin hinta kuntosalille oli noin 40 euroa, mutta kuuden kuukauden kortti olisi ollut noin reilun 100 euron luokkaa. Noin 200 metrin päässä asuntolasta oli myös urheilukenttä, jossa pojat kävivät usein pelaamassa jalkapalloa sään salliessa. (Itse olisin aina halunnut myös pelata, mutta en pystynyt, koska polveni on niin huonossa kunnossa)

Loppusanat

En vaihtaisi tätä puolta vuotta mihinkään, vaikka välillä oli tietysti ikävä kotiin ja kavereiden luo. Opin ruotsin kielen ja opintojen lisäksi niin paljon eri kulttuureista, ei siis pelkästään Ruotsin, että siitä on varmasti hyötyä myöhemmässä elämässäni.

 

 


Hae apurahaa verkossa


Hae apurahaa, muuta tietojasi tai tee maksupyyntö. Kaikki kätevästi verkossa apurahapalvelussamme.

Lue Vesitalous-lehteä

etusivu-section2.jpg

Uusimman lehden teemana on vesihuolto. 

Tutustu lehteen