Ajankohtaista

29.11.
2019
29.11.2019

Apurahan maksu 2019

Maa- ja vesitekniikan tuki ry pyrkii maksamaan apurahan vuoden 2019 aikana, kun tulostettu, päivätty ja allekirjoitettu raportti on toimitettu toimistoon 18.12.2019 mennessä. 

 
 
31.10.
2019
31.10.2019

Maa- ja vesitekniikan tuki jakoi tunnustuspalkintoja 70- vuotispäivänsä kunniaksi 25.10.2019

Professori Bjørn Kløven johtamalle vesitekniikan tutkimukselle Oulun yliopiston Vesi, Energia ja Ympäristötekniikan tutkimusyksikössä on myönnetty 30 000 euron palkinto. Yksikössä toimii 3 vesitekniikan tutkimusryhmää. Tutkimusyksikössä tutkitaan hydrologiaa, vesivaroja, vesitaloutta, vesihuoltotekniikkaa ja vesitekniikka laajasti. Viime vuosina pohjoisuus ja arktinen tutkimus on ollut keskeisessä roolissa Oulun yliopistossa. Vesitekniikan tutkimusryhmissä toimii noin 35 tutkijaa ja väitöstyöntekijää. 

Professori Olli Varikselle on myönnetty 10 000 euron palkinto. Professori Varis on vesi- ja ympäristöalan kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu osaaja. Erityisen tunnettu hän on Aasian kasvutalouksien alueella tekemästään tutkimuksesta. Myös hänen perustamansa ja johtamansa Vesi- ja kehitys –tutkimusryhmä on erittäin arvostettu maailmalla. Olli Variksen työ on ollut yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää. Hän on aktiivisesti osallistunut globaalien veteen liittyvien haasteiden ratkomiseen useissa YK:n alaisissa järjestöissä, kuten UNESCOssa. Hänellä on lukuisia luottamustehtäviä Aasian eturivin yliopistoissa, kuten Hongkongin yliopistossa ja Southern University of Science and Technologyssa Kiinassa. Varikselle on myönnetty kunniaprofessuuri Asian Institute of Technologyssa Thaimaassa. Suomessa Professori Varis on vaikuttanut laajalti myös tiedeyhteisön ulkopuolella, ja toiminut muun muassa Korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöasiantuntijaneuvoksena vuosina 2006–2015.Olli Varis valmistui tekniikan tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1991. Hän on työskennellyt Aalto-yliopistossa ja sen edeltäjässä Teknillisessä korkeakoulussa jo vuodesta 1983 lähtien ensin tutkijana ja vuodesta 2008 lähtien vesitalouden professorina. Vuonna 2015 Varis nimitettiin Matti Pursula -professoriksi, ja Aalto Distinguished -professoriksi vuonna 2019. Lisäksi hän on toiminut tutkimuksen ja innovaatioiden varadekaanina Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa vuosina 2013–2018. Variksen julkaisutoiminta on ollut hyvin mittavaa, ja töitä on julkaistu 14 eri kielellä. Hän on myös ansioitunut opettaja. Hän on ohjannut 10 väitöskirjaa ja johtanut Aalto-yliopiston Sustainable Global Technologies  koulutuskokonaisuutta vuodesta 2007 alkaen.

 
 
31.10.
2019
31.10.2019

Peltosalaojituksesta apua typen huuhtoutumisen hallintaan

Heidi Salon väitöskirja Aalto-yliopistossa on valmistunut. Väitöskirjan nimi on Assessing the effects of subsurface drainage on hydrology and nitrogen transpoirt in Nordic fields, suomeksi Salaojituksen vaikutus pellon hydrologiaan ja typen kulkeutumiseen pohjoisilla alueilla.

Nykyisten ojitusten ikääntyessä kuivatuksen tehostamistarve kasvaa. Salaojitus on pääasiallinen vesienhallintamenetelmä peltoviljelyssä ja vaikuttaa oleellisesti veden mukana kulkeutuvien ravinteiden, kuten typen, kuormitusreitteihin. Typpeä huuhtoutuu pelloilta vesistöihin etenkin kasvukauden ulkopuolella, jolloin kasvi ei ole käyttämässä maaperän typpivarastoja. Tämä on myös kuivatuksen kannalta kriittisintä aikaa, koska kasvien kautta tapahtuva haihdunta on vähäistä.

Työssä selvitettiin salaojitusmenetelmien toimintaan vaikuttavien tekijöiden merkitystä pellon kuivatustilaan sekä typen huuhtoutumiseen. Tulokset osoittivat, että salaojien asennusmenetelmästä johtuvat erot kuivatuksen toiminnassa olivat pieniä verrattuna muihin tekijöihin kuten maaperän ominaisuuksiin ja lisäojien asennusmäärään vanhojen ojitusten tehostamiseksi. Salaojituksen todettiin muuttavan ojitussyvyyden alapuolella olevia virtausolosuhteita ja siellä tapahtuva virtaus tulisi huomioida yhtenä kuormitusreittinä. Ilman salaojitusta merkittävä osa pellon typpikuormituksesta voi huuhtoutua pohjavesivalunnan mukana. Kuormitusreittien ja niihin vaikuttavien tekijöiden kokonaisvaltainen määrittäminen on oleellista suunniteltaessa toimenpiteitä typpikuormituksen hallitsemiseksi. Työssä ohjelmointiin kolmiulotteinen aineidenkulkeutumismalli ongelman tutkimista varten.

Väitöskirjan verkko-osoite on: https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/40518/isbn9789526087320.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 
 
31.10.
2019
31.10.2019

Bakteerit tuottavat sähköä teollisuuden jätevesistä

Johanna Haaviston väitöskirja Tampereen yliopistossa on valmistunut. Väitöskirjan nimi on Electricity generation from industrial wastewaters in bioelectrochemical systems.

Mikrobipolttokennoissa mikrobit muuntavat jätevesien sisältämiä yhdisteitä sähköksi ja samalla puhdistavat jäteveden. Tässä työssä tutkittiin mikrobipolttokennojen sähköntuottoa erilaisia elektrodimateriaaleja ja kuormituksia käyttäen. Lisäksi kehitettiin kustannustehokkaita menetelmiä prosessin nopeaan käynnistämiseen häiriötilanteiden jälkeen.

Johanna Haaviston väitöstyössä tutkittiin ensimmäistä kertaa mikrobipolttokennon soveltuvuutta termomekaanisen selluprosessin (TMP) jäteveden puhdistamiseen. TMP-prosessi tuottaa suuria määriä jätevettä, joka sisältää lähinnä puusta ja kuiduista peräisin olevia biologisesti hajoavia yhdisteitä. Nykyään TMP- jätevesiä käsitellään usein aktiivilietemenetelmällä hyvällä puhdistusteholla. Puhdistuksessa muodostuu kuitenkin paljon ylijäämälietettä ja kulutetaan runsaasti energiaa ilmastus- ja ylijäämälietteen käsittelytarpeiden vuoksi. Mikrobipolttokennoissa energiaa ei tarvita ilmastukseen ja ylijäämälietettä muodostuu hyvin vähän. Lisäksi jätevedestä puhdistettavien yhdisteiden energiasisältö saadaan talteen suoraan käyttökelpoisena sähkönä.

Myös olutpanimoiden jätevesien koostumus soveltuu hyvin mikrobipolttokennokäsittelyyn. Tässä työssä panimovesiä käytettiin sähköntuoton käynnistysnopeutta optimoivissa tutkimuksissa. Mikrobipolttokennoissa sähköntuoton nopea käynnistyminen on tärkeää myös jäteveden puhdistumisen kannalta. Tulokset osoittivat, että sähkökemiallisilla menetelmillä voidaan nopeuttaa sähköntuoton käynnistymistä.

Väitöstyössä tutkittiin myös mikrobipolttokennojen mikrobien selviämistä kylmäsäilytyksestä. Tavoitteena oli kehittää mikrobiyhteisön säilytysmenetelmä prosessihäiriöiden varalle. Mikrobien säilytys on tärkeää, jotta prosessi voidaan käynnistää nopeasti uudelleen mahdollisten prosessihäiriöiden jälkeen. Teollisuusprosessien häiriöt ja alasajot vaikuttavat puhdistamolle tulevan jäteveden laatuun ja määrään ja voivat siten häiritä mikrobiyhteisön toimintaa. Lisäksi jotkut teollisuusprosessit – kuten oluen valmistus – ovat tyypillisesti panostoimisia, jolloin vaihtelu jäteveden määrässä ja laadussa on osa normaalia toimintaa.

Väitöskirjan verkko-osoite on: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/117106/978-952-03-1264-0.pdf?sequence=2&isAllowed=y

 
 
2.10.
2019
2.10.2019

Ruokavalio vedenkäytön tehostajana ja ruokaturvan edistäjänä.

Mika Jalavan väitöskirja Aalto-yliopistossa on valmistunut. Väitöskirjan nimi on The water we eat. Methods for wstimating water use of diets in changing food systems (Syömämme vesi: ruokavalioiden vedenkulutuksen arvioiminen muuttuvissa ruokajärjestelmissä.)

Valtaosa maailman väestöstä kärsii jonkin asteisesta veden riittämättömyydestä. Koska suurin osa ihmiskunnan kuluttamasta vedestä käytetään ruuan tuottamiseen, vesipulan ratkaisut ovat erottamattomasti sidoksissa ruokaturvan edistämiseen. Tässä työssä arvioitiin keinoja ruuan saatavuuden turvaamiseksi maailmanlaajuisesti hyödyntäen vettä ja viljelymaata kestävällä tavalla.


Väitöstyössä tutkittiin erilaisten ruokavalion muutosten vaikutuksia ruokajärjestelmään ja ruuantuotannon vedenkulutukseen. Koska useimmille meistä ruoka on paljon muutakin kuin keino pysyä hengissä, ruokavalintoja on vaikea muuttaa hetkessä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on ehdotettu resurssitehokkaaksi suunniteltua, eläintuotteita vähentävää tai kokonaan välttävää ruokavaliota. Tässä työssä kehitettiin yhden ruokavalion sijaan menetelmiä mahdollisimman pienten ja siten kuluttajan kannalta helpommin hyväksyttävien tavoitteiden määrittämiseksi eläintuotteiden kulutuksen pienentämisessä. Työssä arvioitiin näiden muutoksien vaikutuksia ruuantuotannon vedenkulutukseen ja maankäyttöön.


Väitöstyön mukaan eläintuotteiden kulutuksen vähentämisen ensimmäiset askeleet ovat todennäköisesti kaikkein vaikuttavimpia. Jos ruokajärjestelmä mukautuu näihin muutoksiin tehokkaalla tavalla, osa eläintuotannosta voi hyödyntää muuten käyttämättä jääviä resursseja ja osaltaan parantaa ruokaturvaa.


Väitöskirjan verkko-osoite: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/39595

 
 
23.9.
2019
23.9.2019

PoDoCo apurahojen haku

Vuoden aikana on kaksi hakua, syksyn haku on 15.9.-31.10.2019.

Ohjelmaan haetaan täyttämällä sähköinen hakemus PoDoCo:n verkkopalvelussa podoco.fi. Sivuilta löytyvät myös hakuohjeet ja infotilaisuudet. 


Maa- ja vesitekniikan tuki rahoittaa ohjelmaa enintään 28.000 euron vuotuisella apurahalla. Rahoitettavan hankkeen tulee liittyä maa- ja vesiteknilliseen tutkimustoimintaan. 


PoDoCo-ohjelmaa rahoittavat Maa- ja vesitekniikan tuen lisäksi Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Liikesivistysrahasto, Helsingin Sanomain Säätiö, Svenska Kulturfonden, Tekniikan edistämissäätiö, KAUTE-säätiö, Liikesivistysrahasto, Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja Paulon säätiö. Käytännön toteutuksesta vastaa DIMECC Oy.

 
 
23.9.
2019
23.9.2019

APURAHOJEN HAKU

Apurahaa haetaan verkkopalvelussamme täyttämällä ja lähettämällä siellä sähköinen hakemus.


Lähetetty hakemus tulostetaan, allekirjoitetaan ja postitetaan ilman liitteitä toimistoomme:
Maa- ja vesitekniikan tuki ry.
Annankatu 29 A 18
00100 Helsinki

Muiden kuin kongressimatkoja koskevien hakemusten tulee olla perillä 30.9.2019 ja ne käsitellään 30.11.2019 mennessä.
Kongressimatkoja koskevien apurahojen hakuajat ovat:
1.9.-28.2. välillä verkkopalvelussa lähetetty ja allekirjoitettuna toimistoon tullut hakemus käsitellään hakuajan jälkeen 30.4. mennessä.
1.3.-31.8.  välillä verkkopalvelussa lähetetty ja allekirjoitettuna toimistoon tullut hakemus käsitellään hakuajan jälkeen 31.10. mennessä. 
Hallitus käsittelee vain anomukset, joissa matka on hakuajan jälkeen.

Myönnetyistä apurahoista ilmoitetaan hakijoille kirjeitse.
Tiedustelut puh. 09 694 0622, tuki@mvtt.fi tai yhteydenottolomakkeella.

 

 

 
 
23.8.
2019
23.8.2019

Vaikutusperusteisilla menetelmillä voidaan saada kokonaisvaltaisempi kuva vesistöön päätyvistä haitta-aineista

Pia Välitalon väitöskirja Aalto-yliopistossa on valmistunut. Väitöskirjan nimi on Toxicity and emerging contaminants – Effect-based assessment of complex environmental samples, suomeksi Toksisuus ja orgaaniset haitta-aineet – Monimutkaisten ympäristönäytteiden vaikutusperusteinen arviointi.

Tällä hetkellä päivittäisessä käytössä on arviolta noin 100 000 synteettistä kemikaalia ja uusia kehitetään jatkuvasti. Osa kemikaaleista päätyy ympäristöön, mutta tällä hetkellä vain pientä osaa näistä monitoroidaan. Kaikki ympäristöön päätyvät kemikaalit eivät ole vaarallisia, joten haasteena on tunnistaa ne, jotka ovat haitallisia ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Tässä tutkimuksessa sovellettiin kokonaisvaltaisempaa, vaikutusperusteista lähestymistapaa ympä-ristönäytteiden arvioinnissa. Yhdyskuntajätevedet ovat työn keskiössä, mutta vesiympäristöä käsitellään laajemmin, koska samanlaisia lähestymistapoja voidaan soveltaa erilaisiin ympä-ristönäytteisiin. Tutkimuksessa arvioitiin suomalaisten jätevedenpuhdistamoiden vedenlaatua sekä puhdistustehokkuutta myrkyllisyyden ja orgaanisten haitta-aineiden osalta. 


Tutkimuksessa havaittiin, että vaikutusperusteisten menetelmien soveltaminen monimutkais-ten ympäristönäytteiden, kuten jätevesien tai sedimenttien, arvioinnissa voi tarjota arvokasta lisätietoa, jota ei saavuteta nykyisillä seurantamenetelmillä. Hormonitoimintaa häiritsevät ja perimää vahingoittavat vaikutukset sekä myrkylliset vaikutukset kalojen alkioihin ovat jäteve-den laadun arvioinnin kannalta olennaisia arvioitavia vaikutusmekanismeja, sillä näitä havait-tiin suurimmassa osassa jätevesinäytteistä. Tutkimuksessa havaittiin, että perinteiset jäteve-den puhdistustekniikat eivät kokonaisuudessaan poista orgaanisia haitta-aineita tai toksisuut-ta. Paremman vedenlaadun saavuttamiseksi tarvitaan monitoroinnin lisäksi kehittyneempiä puhdistusmenetelmiä. Kaiken kaikkiaan vaikutusperusteisten työkalujen käyttö nykyisten seu-rantamenetelmien tukena voi auttaa meitä saavuttamaan tehokkaammat ja kokonaisvaltai-semmat työkalut ympäristön kemikalisoitumiseen liittyviin ongelmiin.

 

 

Väitöskirjan verkko-osoite on: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/39292

 
 
23.8.
2019
23.8.2019

Hiilidioksidia vapautuu järvistä yhä enemmän ilmastonmuutoksen edetessä

Petri Kiurun väitöskirja Jyväskylän yliopistossa on valmistunut. Väitöskirjan nimi on Modeling CO2 emissions from boreal lakes in present and future, suomeksi Pohjoisen havumetsävyöhykkeen järvien nykyisten ja tulevaisuuden CO2-päästöjen mallintaminen.

Pohjoisen havumetsävyöhykkeen järvillä on merkittävä rooli hiilen kiertokulussa maapallolla. Pohjoisilla alueilla on paljon pieniä ja matalia järviä, joiden biologinen toiminta on vilkasta niihin valuma-alueilta tulevan orgaanisen aineen kuormituksen takia. Kun mikrobit hajottavat järvien veteen ja pohjasedimenttiin kertyvää orgaanista ainetta, monissa järvissä syntyy enemmän hiilidioksidia kuin veteen voi liueta, ja osa hiilidioksidista vapautuu ilmakehään. 

Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa fysiikan alan väitöstutkimuksessa FM Petri Kiuru arvioi, että järvien merkitys ilmakehän hiilidioksidilähteenä on kuluvan vuosisadan lopulla ilmastonmuutoksen myötä yhä suurempi. Tutkimuksessa kehitettiin vertikaalinen järvimalli järvien hiilenkierron tutkimiseen.

Kiuru tutki väitöstyössään järvien hiilenkiertoa prosessipohjaisen, järven lämpötilajakauman ja vedenlaadun aikakehitystä kuvaavan mallin avulla keskittyen erityisesti järviveden ja ilmakehän välisen hiilidioksidivaihdon tarkasteluun. Tutkimuksen tavoitteena oli myös arvioida, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa pohjoisen havumetsävyöhykkeen järvien hiilidynamiikkaan.

Ilmastonmuutoksen aiheuttaman ilman lämpötilan nousun ja vuotuisen sadannan kasvun vaikutuksesta pohjoisen havumetsävyöhykkeen järvet lämpenevät ja järviin kulkeutuvan orgaanisen aineen määrä saattaa kasvaa. Se tutkimuksen mukaan kasvattaa myös järvien hiilidioksidipitoisuutta ja niistä ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin määrää. Tämä tulee ottaa huomioon myös arvioitaessa globaalissa hiilen kiertokulussa tapahtuvia muutoksia. 

Prosessipohjaiset mallit ovat työkalu järven dynaamisten prosessien hahmottamisessa


Tutkimuksessa selvitettiin mallinnuksen avulla myös, kuinka uudet arviot järvien ja ilmakehän välisen hiilidioksidivaihdon voimakkuudesta vaikuttavat pohjoisen havumetsävyöhykkeen järvien hiilitaseen määrittämiseen. Uusilla mittausmenetelmillä tehdyt jatkuvatoimiset hiilidioksidivuomittaukset ovat osoittaneet, että hiilidioksidia vaihtuu järviveden ja ilmakehän välillä enemmän ja nopeammin kuin on aiemmin arvioitu. Tämän myötä myös järvissä syntyvän hiilidioksidin ja ulkoisen hiilikuormituksen, pohjavesikuormitus mukaan lukien, määrää tulisi arvioida ja selvittää tarkemmin.

Prosessipohjaiset mallit ovat tärkeä työkalu järvessä tapahtuvien monimutkaisten dynaamisten prosessien hahmottamisessa ja tutkimisessa. Niiden avulla järveä voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti ja tutkia eri osatekijöiden, kuten jääpeitteen, hydrodynamiikan, lämpöolojen, kemiallisten ja biologisten prosessien sekä valuma-alueen ainekuormituksen aiheuttamaa yhteisvaikutusta. Tutkimuksessa kehitettyä ja käytettyä vertikaalista järvimallia voidaan jatkossa hyödyntää järviekosysteemitutkimuksessa. Mallityökalua voidaan soveltaa erilaisten järvien nykyhetken ja tulevaisuuden hiilenkierron kuvaamiseen varsinkin yhdistettynä malleihin, jotka simuloivat järven valuma-alueen hydrologisia ja biokemiallisia prosesseja ja järven valuma-aluekuormitusta.

Väitöskirjan verkko-osoite on: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7777-1

 
 
19.6.
2019
19.6.2019

Maa- ja vesitekniikan tuki ry rahoittamaan hiiliviljelytutkimuksen tuomista neuvojille

Maa- ja vesitekniikan tuki ry on myöntänyt rahoitusta 260 000 euroa MAANEUVO-hankkeeseen (”Kestävä maaperän hoito ja hiiliviljely laajasti käyttöön tutkimustiedon ja neuvonnan avulla”).

Hankkeen tavoitteena on tuoda etenkin Carbon Action -alustan ja Ruralia-instituutin OSMO-hankkeen tuloksia maatalouden neuvojien käyttöön, valmentaa 30 kasvintuotannon neuvojaa maan kasvukunnon hoidon huippuosaajiksi sekä vahvistaa tutkimuksen, neuvonnan ja viljelijöiden välistä yhteistyötä. BSAG toteuttaa hankkeen yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Suomen ympäristökeskuksen ja ProAgria Etelä-Suomen kanssa.

Kestävän maaperänhoidon ja hiiliviljelyn keinoin voidaan saavuttaa monia hyötyjä samoilla toimenpiteillä: nostaa satotasoja, varastoida ilmakehän hiiltä maahan, vähentää ravinne- ja kiintoainehuuhtoumia vesistöihin ja ehkäistä Itämeren ja muiden vesistöjen rehevöitymistä, sekä sopeuttaa viljelyä ilmastonmuutokseen.

”Tehokkaista toimenpiteistä on olemassa tutkimustietoa, mutta tiedon käytännönläheinen jalkauttaminen puuttuu. Siksi MAANEUVO tulee todella tarpeeseen. Valmennamme kasvintuotannon neuvojia yhteistyökumppaniemme kanssa sekä viemme tutkimustietoa viljelijöiden ja neuvojien tarpeisiin”, BSAG:n projektijohtaja Eija Hagelberg kertoo.

Maa – ja vesitekniikan tuki on vuonna 1949 perustettu vesitekniikan, siihen liittyvän ympäristötekniikan sekä maaperän suojelun tukija.

”Carbon Action -hankkeessa on useita yhtymäkohtia niin maaperän kuntoon kuin peltojen toimivaan vesitalouteen, jotka ovat olleet jo vuosikymmeniä tukemme kohteena” Timo Maasilta Maa- ja vesitekniikan tuesta selvittää.

Hanke liittyy suoraan BSAG:n hallinnoimaan Carbon Action -alustaan (www.carbonaction.org), jossa tehdään korkealaatuista tutkimusta Ilmatieteen laitoksen johdolla peltomaan kyvystä varastoida ilmakehän hiiltä pitkäaikaisesti sekä koulutetaan viljelijöitä hiilen varastoimiseen peltomaahan (hiiliviljely).

”Kiinnostus Carbon Actioniin on ollut erittäin suurta sekä viljelijöiden, yritysten että päätöksenteon puolelta. Keskeisenä pullonkaulana hiiliviljelyn laajamittaisessa käytäntöön viemisessä on osaavien neuvojien koulutus sekä tulosten vieminen käytäntöön neuvojille ja viljelijöille”, Hagelberg kertoo.

”Tutkijat, neuvojat ja viljelijät ovat kukin kiireisiä työssään, eikä luontaista kanssakäymistä näiden kolmen toimijaryhmän välillä juurikaan ole. Yhteistyötä kuitenkin tarvitaan välttämättä, jotta tieto kulkee esteettömästi joka suuntaan. Viljelijät taas tarjoavat syötteitä tutkimukselle ja neuvojat taas ovat tärkeässä roolissa tutkimustiedon välittämisessä viljelijöille. MAANEUVO toimii yhdistävänä lenkkinä näiden tahojen yhteistyön aktivoimisessa”, Hagelberg tähdentää.

MAANEUVO-hanke ratkaisee juuri näitä kysymyksiä. Nelivuotinen hanke myös mahdollistaa pitkäjänteisen säätiöiden välisen strategisen yhteistyön Carbon Action -alustalla.

 
 


Hae apurahaa verkossa


Hae apurahaa, muuta tietojasi tai tee maksupyyntö. Kaikki kätevästi verkossa apurahapalvelussamme.

Lue Vesitalous-lehteä

etusivu-section2.jpg

Uusimman lehden teemana on vesihuolto.

Tutustu lehteen