Ajankohtaista

10.12.
2018
10.12.2018

Maa- ja vesitekniikan tuelta 330000 euroa vesi- ja ympäristötekniikan tutkimuksen tukemiseen Oulun yliopistossa

Oulun yliopiston tiedote:

http://www.oulu.fi/vesi/node/56174

 
 
7.11.
2018
7.11.2018

Maaperämuutosten kesto ja ekosysteemin pitkän ajan toipuminen fysikaalisesta ja kemiallisesta kuormituksesta – esimerkkeinä kantojen korjuu ja sadetusimeytys.

Lilli Kaarakan väitöskirja Helsingin yliopistossa on valmistunut. Väitöskirjan nimi on Soil changes and long-term ecosystem recovery from physical and chemical load – stump harvesting and sprinkling infiltration as case studies, suomeksi Maaperämuutosten kesto ja ekosysteemin pitkän ajan toipuminen fysikaalisesta ja kemiallisesta kuormituksesta – esimerkkeinä kantojen korjuu ja sadetusimeytys.

Maaperä on metsäekosysteemin rakenteen ja toiminnan perusta. Maaperän fysikaaliset, kemialliset ja biologiset prosessit säätelevät koko metsän hiilen, ravinteiden ja veden kiertoa. Ihminen on toiminnallaan merkittävästi muuttanut suomalaisten metsämaiden rakennetta ja toimintaa ja edelleen metsäekosysteemin häiriödynamiikkaa.

Tässä väitöskirjassa määritettiin kahden maaperän rakenteeseen ja kemialliseen koostumukseen vaikuttavan toimenpiteen − kantojen korjuun ja tekopohjaveden muodostamisen – pitkäaikaisvaikutuksia metsämaaperän ja -kasvillisuuden rakenteeseen, toimintaan ja toipumiseen.

Kantojen korjuussa maaperän pintakerros häiriintyy ja siitä poistuu hiiltä ja ravinteita korjattavien juurten ja kantojen mukana. Tekopohjaveden muodostaminen sadettamalla ravinnerikasta järvivettä harjualueille puolestaan lisää maaperään hiiltä ja ravinteita, ja käsittelyn tuloksena maaperän kemiallinen koostumus muuttuu ja metsäekosysteemi rehevöityy. Aiemmat kotimaiset tutkimukset näiden toimenpiteiden vaikutuksista on tehty korkeintaan muutamia vuosia toimenpiteiden päättymisen jälkeen eikä vaikutusten kestoa ja ekosysteemien toipumisnopeutta tunneta.

Tässä työssä kantojen korjuun maaperävaikutuksia tutkittiin Keski- ja Etelä-Suomessa ja tekopohjaveden ekosysteemivaikutusten kestoa Keski-Suomessa sadetusimeytystä käyttävällä tekopohjavesilaitoksella. Tutkimuksissa tarkasteltiin metsäekosysteemin toipumista toimenpiteistä, jotka olivat päättyneet yli 10 vuotta aiemmin. Tulokset osoittavat, että kantojen korjuun ja sen jälkeen tehtävän maanmuokkauksen seurauksena kuusikoiden maaperän pintakerros häiriintyy laajalti rakenteeltaan ainakin yli 10 vuoden ajaksi. Suomalaisten havupuiden kannot ja paksujuuret ovat huomattava hiilen ja ravinteiden pitkäaikaisvarasto maaperässä, ja kantojen korjuun merkittävin ekologinen vaikutus on lahopuun ja sen hiilivaraston määrän väheneminen.

Tekopohjaveden muodostaminen sadettamalla muutti maaperän happamuuden ja ravinteisuuden sekä edelleen kasvilajiston, ja muutokset kestivät pitkään imeytyksen lopettamisen jälkeen. Tekopohjavesialueilla maaperän pH oli 12−15 vuoden jälkeen sadetuksen päättymisestä edelleen huomattavasti korkeampi sadetetuilla koealoilla kuin vastaavilla kasvupaikoilla, joita ei oltu sadetettu. Lisäksi maaperän ravinteiden pitoisuudetolivat myös korkeampia sadetuksen seurauksesta. Myös aluskasvillisuuden lajien runsaussuhteet ja dynamiikka olivat edelleen muuttuneita.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että maan pintakerroksen rakenne ja maaperän toiminta häiriintyy pitkäaikaisesti molempien käsittelyjen seurauksena. Ympäristövaikutusten keston ja niistä toipumisen tunteminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta metsäenergian korjuun päätöksentekoa ja suunnittelua ja vastaavasti tekopohjavesilaitosten toimintaa voidaan suunnitella mahdollisimman pienin ympäristöhaitoin.

Väitöskirjan verkko-osoite on: https://dissertationesforestales.fi/pdf/article10042.pdf

 
 
2.11.
2018
2.11.2018

Luonnolliset merkkiaineet kertovat ekosysteemien pohjavesiriippuvuudesta

Elina Isokankaan väitöskirja Oulun yliopistossa on valmistunut. Väitöskirjan nimi on Quantifying the groundwater dependence of boreal ecosystems using environmental tracers, suomeksi Luonnolliset merkkiaineet boreaalisten ekosysteemien pohjavesiriippuvuuden määrittämisessä.

Luonnolliset merkkiaineet kertovat ekosysteemien pohjavesiriippuvuudestaPohjavedestä riippuvat ekosysteemit ovat vesi- tai maaekosysteemejä, jotka ovat suoraan tai epäsuorasti riippuvaisia pohjavedestä. Väitöstyössä kehitettiin uusia menetelmiä pohjoisten ekosysteemien pohjavesiriippuvuuden määrittämiseksi. Luonnolliset merkkiainemenetelmät, erityisesti veden stabiilit isotoopit, osoittautuivat tähän kustannustehokkaiksi työkaluiksi.


”Tutkimuksissa käytettiin veden raskaita stabiileja isotooppeja, joita esiintyy vedessä luonnollisesti”, kertoo väitöstutkija Elina Isokangas. ”Näiden vesimolekyylien happi- tai vetyatomeissa on normaalia enemmän neutroneja. Veden stabiili isotooppi ei hajoa radioaktiivisesti tai ole vaarallinen.”


Kehitettyjen menetelmien avulla määritettiin järvien, purojen ja soiden riippuvuutta pohjavedestä Rokuan ja Viinivaaran harjualueilla. Pohjavedestä riippuvia ekosysteemejä havaittiin myös nykyisten pohjavesirajojen ulkopuolelta. Lisäksi väitöstyössä tutkittiin Oulangan kansallispuiston lähteitä ja niiden luokittelua merkkiainemenetelmillä.


Isokangas korostaa tutkittujen alueiden tärkeyttä. ”Rokuan harju on yksi suurimmista pohjavesialueistamme Suomessa. Lisäksi se on Geopark- ja Natura 2000-alue sekä kansallispuisto. Viinivaaraa suunnitellaan Oulun kaupungin pohjavedenottoon.”
Uudet tehokkaat menetelmät ovat tarpeen erityisesti Suomessa, missä on yli 6000 luokiteltua pohjavesialuetta. Tarkempaa tutkimusta ja luokittelua tulisi kohdistaa erityisesti herkille alueille ja alueille, joiden pohjaveden tai maan käytössä on oletettavissa muutoksia. Näin ihmistoiminnan vaikutuksia ekosysteemeihin voitaisiin tutkia ja tarvittaessa vähentää esimerkiksi pohjavedenottoa, mikäli toiminnasta olisi haittaa läheisille ekosysteemeille. Lain mukaan pohjavedestä riippuvat ekosysteemit tulee luokitella vuoteen 2019 mennessä.

Väitöskirjan verkko-osoite on: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526220376.pdf

 
 
15.10.
2018
15.10.2018

Maankuivatus ja ilmastonmuutos seminaari 18.10.2018

Voit seurata seminaaria livenä Youtube-kanvavalla ja osallistua keskusteluun.

Seminaarin livelähetys alkaa klo 09:45 ja löytyy osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=yjH_wAieJNc .

Seminaarissa on käytössä Screen.io osallistumisjärjestelmä, jonka kautta seminaarin seuraajat voivat lähettää kysymyksiä puhujille ja moderaattorille. Osallistumisjärjestelmä löytyy osoitteesta: screen.io/maankuivatus

  

 

  

 

 
 
5.10.
2018
5.10.2018

PoDoCo apurahojen haku

PoDoCo-ohjelmassa tavoitteena on edistää tohtoreiden työllistymistä yksityisiin yrityksiin ja samalla parantaa pitkäjänteisesti suomalaisen elinkeinoelämän uudistuskykyä.

Ohjelma on tarkoitettu vasta valmistuneille tai lähiaikoina valmistumassa oleville tohtoreille. Ohjelmaan haetaan täyttämällä PoDoCo:n verkkopalvelussa sähköinen hakemus podoco.fi. 


Vuoden aikana on kaksi hakua, syksyn haku on 15.9.-31.10.2018.

Maa- ja vesitekniikan tuki rahoittaa ohjelmaa vuosittain enintään neljällä ja enintään 28.000 euron vuotuisella apurahalla, jotka liittyvät maa- ja vesiteknilliseen tutkimustoimintaan. Post Docs in Companies ohjelman hakuohjeet ja infotilaisuudet löytyvät kotisivuilta podoco.fi. PoDoCo-ohjelmaa rahoittavat Maa- ja vesitekniikan tuen lisäksi Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Svenska Kulturfonden, Tekniikan edistämissäätiö, KAUTE-säätiö, Liikesivistysrahasto, Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Käytännön toteutuksesta vastaa DIMECC Oy

 
 
29.8.
2018
29.8.2018

APURAHOJEN HAKU

Apurahaa haetaan verkkopalvelussamme täyttämällä ja lähettämällä siellä sähköinen hakemus.


Lähetetty hakemus tulostetaan, allekirjoitetaan ja postitetaan ilman liitteitä toimistoomme:
Maa- ja vesitekniikan tuki ry.
Annankatu 29 A 18
00100 Helsinki
Muiden kuin kongressimatkoja koskevien hakemusten tulee olla perillä 30.9.2018 ja ne käsitellään 30.11.2018 mennessä.
Kongressimatkoja koskevien apurahojen hakuajat ovat:
1.9.-28.2. välillä verkkopalvelussa lähetetty ja allekirjoitettuna toimistoon tullut hakemus käsitellään hakuajan jälkeen 30.4. mennessä.
1.3.-31.8.  välillä verkkopalvelussa lähetetty ja allekirjoitettuna toimistoon tullut hakemus käsitellään hakuajan jälkeen 31.10. mennessä.
Hallitus käsittelee vain anomukset, joissa matka on hakuajan jälkeen.
Myönnetyistä apurahoista ilmoitetaan hakijoille kirjeitse.
Tiedustelut puh. 09 694 0622, tuki@mvtt.fi tai yhteydenottolomakkeella.

 

 
 
28.8.
2018
28.8.2018

Maankuivatus ja ilmastonmuutos -seminaari

Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Salaojituksen Tukisäätiö, Salaojayhdistys sekä Baltic Sea Action Group järjestävät maankuivatus ja ilmastonmuutos -seminaarin Espoossa, Dipolissa 18.10.2018.

Seminaarin tavoitteena on keskustella ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen maatalouteen, peltojen viljelyyn, valumavesien määrään ja laatuun sekä kasvihuonekaasujen päästöihin.


Seminaariin ovat lämpimästi tervetulleita viranomaiset, rahoittajat, neuvojat, tutkijat, suunnittelijat, urakoitsijat, viljelijät, alan opiskelijat ja muut asiasta kiinnostuneet. 


Katso seminaarin ohjelma tästä ja ilmoittaudu 8.10.2018 mennessä

 
 
18.6.
2018
18.6.2018

Turvevaltaisten valuma-alueiden hydrologia:ihmistoiminnan vaikutusten vasteiden tulkintaa ja teoriaa.

Meseret Walle Menberun väitöskirja Oulun yliopistossa on valmistunut. Väitöskirjan nimi on Hydrology of peat-dominated headwater catchments: theories and empirical analysis of the impacts of anthropogenic disturbance suomeksi Turvevaltaisten valuma-alueiden hydrologia:ihmistoiminnan vaikutusten vasteiden tulkintaa ja teoriaa.

Suomessa on ojitettu iso pinta-ala turvemaita. Ojituksen seurauksena turvemaiden hydrologia on muuttunut ja valumavesien laatu heikentynyt orgaanisen aineksen hajoamisen, mineralisaation ja ravinteiden liikkeellelähdön seurauksena. Valumavedet sisältävät usein metalleja ja ravinteita, jotka heikentävät alapuolisten vesistöjen laatua ja ekologista tilaa. Turvemaiden ennallistaminen ojia tukkimalla tai patoamalla voi vähentää näitä haitallisia vaikutuksia ja palauttaa suoekosysteemin luonnollisen toiminnan ajan saatossa. Tässä väitöstyössä hyödynnettiin kansallista soiden ennallistamisen monitorointiverkostoa, jossa on vedenlaadusta, valunnasta ja vesipintojen korkeudesta aineistoa ennen ja jälkeen soiden ennallistamisen sekä vastaavaa aineistoa luonnontilaisilta vertailualueilta. Tämä aineisto mahdollisti ojituksen ja ennallistamisen hydrologisten vaikutusten tutkimisen ”Ennen-Jälkeen-Kontrolli” – asetelmalla. Tutkimuksessa oli 44 tutkimuskohdetta, jotka edustivat kattavasti Suomen eri ilmastovyöhykkeitä. Näistä seitsemällä kohteella tutkittiin myös valunnan muodostumisen dynamiikkaa turvemetsätalousmailla, ennallistetuilla soilla sekä luonnontilaisilla soilla.


Tutkimuksen havaittiin, että ennallistamisen seurauksena vesipintojen taso ja vaihtelu palautui (24 kohdetta) lähelle luonnon tilaa (19 kohdetta). Tulos osoittaa, että kunnostus mahdollistaa suoekosysteemille tyypillisten kasvien palautumisen. Vedenlaatuun liittyvät selvitykset sen sijaan osoittivat, että ojituilla alueilla liuennut orgaaninen hiili (DOC), kokonaisfosfori (Ptot) ja kokonaistyppi (Ntot) pitoisuudet olivat korkeita huokosvesissä. Ravinnepitoisuudet kohosivat edelleen ensimmäisenä vuotena ennallistamisen jälkeen, sillä varsinaiset ennallistamistoimet (puiden kaato, ojien tukkiminen) aiheuttivat häiriötä alueella. Tästä huolimatta DOC ja ravinnepitoisuudet laskivat lähemmäksi luonnontilaisia vertailualueita seuraavina vuosina. Aineiston perusteella, vesikorkeus, maaperän ja ilman lämpötila, suotyyppi ja suon ravinnetaso vaikuttivat veden laatuun. Valunnan vasteet valuma-alueella osoittivat monimutkaisia valunta-sadantaprosesseja turvemailla. Nuoren veden osuus valunnasta sateiden jälkeen vaihteli suuresti tutkimuskohteilla, mutta ojitetuilla/myöhemmin ennallistetuilla kohteilla oli keskimääräistä suurempi valunnan osuus kuin luonnontilaisilla vertailualueilla. Vesikorkeuden nosto ennallistuksessa lisäsi valunnan määrää verrattuna ojitettuun tilanteeseen tai luonnontilaiseen tilanteeseen. Ajanjaksoilla, ilman sadantaa, valuntaprosessit olivat hyvin samankaltaiset ojitetuilla ja myöhemmin ennallistetuilla sekä luonnontilaisilla vertailualueilla. Sateiden jälkeen ojaverkosto muodosti lyhyitä virtausreittejä ja viipymää valuma-alueella. Vesivarastoa kuvaava ominaisantoisuus oli ojitetuilla aluilla merkittävästi heikompi kuin luonnontilaisilla kohteilla. Ennallistaminen vedenkorkeutta nostamalla sen sijaan näkyi merkittävästi korkeampana ominaisantoisuutena. Tätä selittää heikommin maatunut turvekerros suon pinnalla.


Työn tulokset edistävät tietoa suokunnostuksen hydrologiasta. Tuloksia voidaan käyttää arvioimaan ja suunnittelemaan soiden ennallistamisen toimenpiteitä ja vaikutuksia.


Väitöskirjan verkko-osoite on: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526219370.pdf

 
 
18.6.
2018
18.6.2018

Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n PoDoCo-apuraha Lauri Rantalalle

Kevään 2018 haussa Lauri Rantala ja Akordi Oy kohtasivat toisensa hankkeessa Uusia neuvottelupohjaisia menetelmiä Itämerellä ilmeneviin ympäristökiistoihin - yhteistoiminnallisuuden rakentaminen merialuesuunnittelussa.

Maa- ja vesitekniikan tuki ry. on mukana tohtoreita ja yrityksiä yhdistävässä PoDoCo -ohjelmassa. Tuki rahoittaa tohtorin ja yrityksen yheteistyötä apurahalla vuodeksi. Ohjelmassa on kaksi apurahojen hakukierrosta vuosittain. Seuraava PoDoCo-apurahojen haku on 1.9.-31.10.2018.


Hausta lisää osoitteessa www.podoco.fi

Kevään 2018 hakukierroksen tulokset

 
 
25.5.
2018
25.5.2018

Metallikaivostoiminnan haittavaikutukset boreaalisissa vesistöissä. Metallien biosaatavuus ja ekologinen riskinarviointi

Kristiina Väänäsen väitöskirja Itä-Suomnen yliopistossa on valmistunut. Väitöskirjan nimi on Adverse effects of metal mining on boreal lakes. Metal bioavailability and ecological risk assessment

Kaivosteollisuuden alajuoksulla olevissa suomalaisissa järvissä havaittiin kohonneita metallipitoisuuksia sekä vedessä että pohjasedimentissä. Kevättalvella kaivosteollisuuden aiheuttamat haitat olivat suurimmat: vedet olivat happamia ja vähähappisia, ja liuenneiden metallien pitoisuudet olivat korkeimmillaan. Riskinarviointimallien perusteella mahdollisesti haitallisia biosaatavia metallipitoisuuksia havaittiin nikkelin, kuparin ja sinkin osalta. Laboratoriokokeiden perusteella metallikuormitus ei kuitenkaan aiheuta välitöntä riskiä näissä vesistöissä, mutta metallikuormitus sekä vesien happamuus ja vähähappisuus voivat olla haitallisia pitkällä aikavälillä.
Tutkimuksessa otettiin näytteitä neljästä kaivosten alajuoksulla sijaitsevasta vesistöstä (Pyhäjärven Kirkkoselkä ja Junttiselkä, Laakajärvi sekä Sysmäjärvi). Suomalaiset vedet ovat kansainvälisesti vertailtuna pehmeitä ja niiden orgaanisen aineksen määrä on suuri. Molemmat näistä tekijöistä vaikuttavat metallien haitallisuuteen, joten muualla Euroopassa käytettävät metallien haitallisuutta arvioivat menetelmät eivät ole välttämättä suoraan käyttökelpoisia suomalaisissa olosuhteissa. Suomessa noudatetaan Euroopan Unionin vesipuitedirektiiviin perustuvia raja-arvoja, jotka on asetettu vain neljälle metallille. Euroopan Unioni ei ole asettanut pitoisuusrajoja sedimentin metallipitoisuuksille ja tämän tutkimuksen osatavoitteena olikin tuoda lisätietoa sedimentin laadun arviointiin.
Metallipitoisuuksien lisäksi järvistä tutkittiin veden ja sedimentin ominaisuuksia kuvaavia parametreja ja analysoitiin järvien eliöstön metallipitoisuuksia sekä eliöyhteisöjen rakennetta. Vuodenaikaisvaihtelun vaikutuksia metallien haitallisuuteen tutkittiin ottamalla näytteet kahtena vuodenaikana, huhtikuussa ja lokakuussa. Huhtikuussa järvivedet olivat voimakkaasti kerrostuneita ja järvissä oli paksu jääkerros. Lokakuussa näytteet otettiin vesien täyskierron jälkeen, jolloin vesimassa on sekoittunut.
Tutkimus on toteutettu Itä-Suomen yliopistossa, Ympäristö- ja biotieteiden laitoksella (Akvaattisen ekotoksikologian tutkimusryhmä, Joensuu), yhteistyössä Geologisen tutkimuskeskuksen (GTK), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) sekä Shanghai Universityn kanssa.

 
 


Hae apurahaa verkossa


Hae apurahaa, muuta tietojasi tai tee maksupyyntö. Kaikki kätevästi verkossa apurahapalvelussamme.

Lue Vesitalous-lehteä

etusivu-section2.jpg

Uusimman lehden teemana on vesihuolto.

Tutustu lehteen