Ajankohtaista

28.5.
2020
28.5.2020

Energiapolitiikassa painottuu uusiutuvan energian lisääminen – järjestelmien laatu jäänyt vähemmälle huomiolle

Pirjo Majurin ympäristötieteen väitöskirja on valmistunut Turun yliopistossa. Väitöskirjan otsikko on Geoenergy and sustainable development – Perspectives on environmental challenges and governance of geoenergy installations.

Uusiutuvan energian käyttöönottoon tavoitellaan Suomessa nopeaa lisäystä erilaisten politiikkatoimien avulla. Samalla on tärkeää huolehtia järjestelmien ja asennusten hyvästä laadusta. Pirjo Majuri tutki väitöskirjassaan maalämmön energiapolitiikkaa ja ympäristökysymyksiä sekä julkisen hallinnon keinoja vaikuttaa järjestelmien laatuun.

Maalämpöjärjestelmille on Suomessa kaksi lupamenettelyä. Kunnat valvovat maalämmön keruupiirien asennuksia toimenpidelupien ja -ilmoitusten sekä rakennuslupien kautta. Aluehallintovirastot puolestaan hallinnoivat vesilupia, joita edellytetään etupäässä pohjevesialueille sijoitettavilta maalämpöjärjestelmiltä. Lupajärjestelmien kautta viranomaiset voivat turvata ja yhteensovittaa eri sidosryhmien etuja. Ympäristönäkökulmasta keskeistä on pohjaveden suojelu ja laitteiston energiatehokkuus.

Tutkimuksessa nousivat esiin kuntien väliset suuret erot lupakäytännöissä. Kysely- ja haastatteluaineiston perusteella keruupiirejä rakentavat urakoitsijat kokevat tämän ongelmana. Toisaalta kunnista löytyi monia hyviä laatua edistäviä käytäntöjä, kuten kelpoisuusehdot täyttävän työnjohtajan nimeäminen, rakennusvalvonnan kohteessa tekemät katselmukset sekä porausraporttien ja asennusdokumenttien tarkastaminen. Kunnissa oli myös ympäristön- ja terveydensuojeluun liittyviä määräyksiä esimerkiksi porauspölyn ja -lietteen käsittelystä sekä öljysäiliöiden ja asbestieristeiden purkutöistä.

Suomessa ei toistaiseksi ole velvoittavia säädöksiä maalämmön rakennusmenetelmistä eikä myöskään maalämpöalan asentajien, kaivonporareiden, suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyysvaatimuksista. Tutkimuksen pohjalta säädöksille näyttäisi olevan tarvetta. Yli kolmasosa kyselytutkimukseen osallistuneista alan toimijoista ilmaisi huolensa asennusten laatutasosta. Lähes kaksi kolmasosaa katsoi, että toimenpideluvan ehtona pitäisi olla energiakaivon rakentaminen tiettyjen kriteerien mukaisesti.

Esimerkkinä politiikkatoimien suunnittelun haasteista tutkimus valottaa vuonna 2011 päättyneen valtion energia-avustuksen ristiriitaisia tuloksia. Tukiraha ja sen tuoma julkisuus lisäsivät maalämmön myyntiä. Toisaalta tukiehdoissa ei asetettu vaatimuksia asennusten laadulle tai asentajien pätevyydelle. Tämä yhdistettynä tuen aiheuttamaan markkinoiden kuumenemiseen lisäsi laatuongelmia tukiohjelman aikana. Asia on jälleen ajankohtainen. Vuoden 2020 alussa alkoi uusi energia-avustusohjelma, ja koronakriisin jälkeiseen kestävään elvytykseen kaavaillaan tukia öljylämmityksestä luopumiseen.

 

Väitöskirjan verkko-osoite on: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7950-9

 

 
 
28.5.
2020
28.5.2020

Ilmaston ja energiamarkkinoiden vaikutusten arviointi pohjoisten jokien muutoksiin

Faisal Bin Ashrafin väitöskirja River regimes and energy demand interactions in nordic rivers (Muuttuvat jokien virtaamat: Ilmaston ja energiamarkkinoiden vaikutusten arviointi pohjoisten jokien muutoksiin) Oulun yliopistossa on valmistunut.

Pohjoismaisten jokien virtaamat ovat muutoksessa pääasiassa ilmastonmuutoksen ja jokien säännöstelyn takia. Säännöstelyn voimakkuuteen vaikuttaa vesivoiman alati muuttuva rooli energiamarkkinoilla ja etenkin uusiutuvien energiamuotojen lisääntyvä osuus, jolloin tarvitaan enemmän säätövoimaa. Muuttuvien lyhyen ja pitkän aikavälin säännöstelykäytäntöjen vaikutuksista jokien virtaamaolosuhteisiin tarvitaan lisätietoa etenkin ekologialtaan herkistä pohjoisista joista.

Säännöstelykäytäntöjen ja ilmastomuutoksen suhteellisen vaikutuksen arvioimiseksi tehtiin tila-ajallinen tutkimus kahdelle ilmasto- ja valuma-alueolosuhteiltaan samankaltaiselle pohjoiseurooppalaiselle joelle, joista Kemijoki edustaa säännösteltyä ja Tornionjoki säännöstelemätöntä jokea. Säännöstellyllä joella havaittiin 100 % korkeampi hydrologinen muutos verrattuna säännöstelemättömään. Joen säännöstelyllä ja ilmastonmuutoksella näyttää olevan samanlainen vaikutus Kemijoen virtaaman muutoksiin (molemmat 50 %). Tulos vahvistettiin analysoimalla tietoja Kemijoen säännöstelemättömän Ounasjoen sivuhaaran aineistolla.

Lyhytaikaisia muutoksia pohjoismaisissa joissa määritettiin kvantitatiivisesti käyttämällä 150 joen laajoja tuntikohtaisia virtaamatietoja. Tulosten mukaan lyhytaikaissäännöstely on näiden jokien tapauksessa korkealla tasolla, ja se on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Syynä voi olla uusiutuvien energialähteiden lisääntyminen energiamarkkinoilla, sillä markkinoilla tarvitaan enemmän säätöenergiana toimivaa vesivoimaa tasapainottamaan sähköntuotannon vaihteluita.

Työssä kehitettiin myös wavelet -aikasarja-analyysiin perustuva menetelmä hydrologisen aikasarjatiedon vaihtelevuuden karakterisoimiseksi eri ajanjaksoina. Tulosten mukaan joidenkin säännösteltyjen jokien päivittäiset virtaamavaihtelut olivat etenkin talvisin jopa 20 kertaa suuremmat kuin säännöstelemättömien jokien. Pienemmissä säännöstellyissä joissa muutokset olivat suurimpia kesäaikana.
Päivittäisen energian kysynnän vaihtelun vaikutusta arvioitiin kahdella uudella indeksillä (energiamarkkinavaikutus ja järjestelmän tehokkuussuhde). Indeksejä testattiin Kemijoelle määritetyillä kynnysarvoilla, jotka perustuivat säännöstelemättömään Ounasjokeen ja tuntikohtaiseen energian hintaan Suomessa (v. 2017). Vuotuinen vaikutus virtaamaolosuhteisiin Taivalkoskenpadolla vuosina 2013, 2014 ja 2014 oli 74 %, 84 % ja 61 %, kun taas kuukausittainen vaikutus vaihteli 27 %:sta 100 %:iin.

Väitöskirjan verkko-osoite on:

http://urn.fi/urn:isbn:9789526226057

 
 
15.5.
2020
15.5.2020

Digitaaliset tiedot ja niiden analysointi tukevat verkostosaneerausten kohdentamista.

Tuija Laakson väitöskirja Data-driven network asset management – Focus on sewer systems, suomeksi Datalähtöinen verkosto-omaisuuden hallinta – painopisteenä viemäriverkostot on valmistunut Aalto-yliopistossa.

Suomen vesihuoltoverkostot ikääntyvät, ja mittavia investointeja vaativaa, laajamittaistasaneerausta tarvitaan pian kaikilla vesilaitoksilla. Väitöstutkimuksessa selvitettiin,miten verkostosaneerauksia voitaisiin kohdentaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Tutkimuksessa havaittiin, että yhdistämällä ja analysoimalla verkostoja ja niidenympäristöä koskevia tietoja, voidaan tukea omaisuudenhallintaa. Tutkimuksessaarvioitiin putkitasolla vedenjakelu- ja viemäriverkoston häiriöiden seurauksia jamallinnettiin viemäriverkoston putkien kuntoa ja verkoston tulevaa elinkaarta.Mallinnuksessa koneoppimisen menetelmät (satunnaismetsä ja random survivalforest) tuottivat ennustetarkkuudeltaan vastaavia tai hieman parempia malleja kuinperinteiset tilastolliset menetelmät (logistinen regressio ja Weibull-regressio), muttaero oli vähäinen. Sopivan menetelmän valintaan vaikuttavat lisäksi esimerkiksimallinnuksen käyttötarkoitus ja saatavilla olevien lähtötietojen kattavuus.

Viemäreiden kuntoon vaikuttavia tekijöitä selvitettiin osittaisriippuvuuskuvaajienavulla. Menetelmän käyttö mahdollistaa selittäjien vaikutuksen arvioinnin. Tutkimuksentuloksena selvisi myös, että elinkaarimallien käyttö edellyttää viemärikuvaustenkohdentamista uudella tavalla; kohteita tulisi valita kuvauksiin satunnaisesti ja seuratanäiden kohteiden kuntoa säännöllisesti, jotta putkien käyttöikää voidaan arvioidaelinkaarimallien avulla.

Väitöskirjan verkko-osoite on: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-3853-7

 
 
15.5.
2020
15.5.2020

Arktisilla alueilla maaperän vedellä on suuri vaikutus kasvillisuuteen

Julia Kemppisen väitöskirja Soil moisture and its importance for tundra plants Helsingin yliopistossa on valmistunut.

Luonnonmaantieteilijä Julia Kemppisen väitöstutkimuksen mukaan kasvien ja maaperän veden välinen vuorovaikutussuhde on voimakas paljakalla.

Vesiolot vaikuttavat kasvillisuuden eri lajiryhmiin, kuten putkilokasveihin, sammaleihin ja jäkäliin, sekä yksilöihin että yhteisöihin. Tämä tieto korostaa kosteuden merkitystä herkässä arktisessa ekosysteemissä, jota koettelevat suuret mullistukset.
Maaperän kosteus ja sen alueellinen vaihtelu ovat maaperän ja pinnanmuotojen säätelemiä, mutta myös puuvartinen kasvillisuus säätelee sitä. Paljakka ympäristö pensastuu ja tämä tulee vaikuttamaan ilmastoon veden, energian ja hiilen kierron kautta.
– Vesi on välttämätöntä elämälle, myös kasveille. Vesi vaikuttaa kasvillisuuden kasvuun, eloonjääntiin ja alueelliseen esiintyvyyteen ja sen vuoksi olen kiinnostunut juuri kosteusoloista, sanoo tohtorikoulutettava Julia Kemppinen.
Väitöskirjaansa varten Kemppinen keräsi aineistoa eri puolilla Arktista. Tutkimusmatkat veivät Kilpisjärven Saana-tunturilta Länsi-Grönlantiin ja Huippuvuorille asti.
Kemppinen on väitöstyössään mallintanut maaperän kosteuden alueellista ja ajallista vaihtelua, tehnyt kosteusmallinnusta käyttäen apunaan tietoa paljakan suurimmista kasveista, eli varvuista ja pensaista, sekä tarkastellut kosteuden vaikutusta paljakkakasvillisuuteen.
Väitöstutkimuksen loppupäätelmä on, että vesi on todella merkittävä paljakkakasvillisuuden säätelijä, sillä vesi vaikuttaa monilla tavoin kasveihin. Näiden teemojen parissa Kemppinen jatkaa myös väitöksen jälkeisessä tutkimuksessaan, sillä hän haluaa seuraavaksi selvittää mitä pohjoisen ekosysteemeille käy, jos vesiolot muuttuvat lämpenemisen myötä.
Kemppinen teki väitöskirjansa BioGeoClimate Modelling Lab -tutkimusryhmässä, jota johtaa professori Miska Luoto Geotieteiden ja maantieteen osastolta.

Väitöskirjan verkko-osoite on: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/313993/Kemppinen_2020.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 
 
17.4.
2020
17.4.2020

Maankäyttö ja vesitalouden hallinta muuttuvassa ympäristössä -seminaari

Aika: 1.10.2020, 08:30-17:30 Paikka: Kansallismuseon auditorio ja Karhunpesä. Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki

Salaojituksen Tukisäätiö, Salaojayhdistys, Maa- ja vesitekniikan tuki sekä Baltic Sea Action Group järjestävät Maankäyttö ja vesitalouden hallinta muuttuvassa ympäristössä -seminaarin. Seminaarin tavoitteena on keskustella muuttuvan toimintaympäristön vaikutuksista Suomen maatalouteen, peltojen viljelyyn, valumavesien määrään ja laatuun sekä kasvihuonekaasujen päästöihin.

Seminaariin ovat lämpimästi tervetulleita viranomaiset, rahoittajat, neuvojat, tutkijat, suunnittelijat, urakoitsijat, viljelijät, alan opiskelijat ja muut asiasta kiinnostuneet. Kutsua saa vapaasti välittää eteenpäin.

Ohjelma ja ilmoittautuminen tältä sivulta

 
 
2.4.
2020
2.4.2020

TIEDOTE APURAHAA KONGRESSIMATKAAN HAKENEILLE

Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n hallitus on käsitellyt kongressimatkoja koskevat apurahahakemukset. Hallitus ei pandemiatilanteen vuoksi apurahoja myöntänyt.

Mikäli osallistut virtuaalisesti järjestettävään kongressiin, voit hakea siihen apurahaa verkkopalvelussamme. Täytä henkilökohtainen matka-apuraha-anomuslomake ja valitse laaduksi kongressimatka. Apurahaa on haettava sähköisesti 31.5.2020 mennessä. Käsittelemme poikkeuksellisesti myös pelkästään verkkopalvelussa lähetetyt hakemukset. Mikäli apuraha myönnetään, on sen maksun edellytyksenä, että allekirjoitettu apurahahakemus ja raportti osallistumisesta on toimitettu paperitulosteena toimistoomme.

 

 
 
2.4.
2020
2.4.2020

IMPORTANT NOTICE ABOUT APPLICATIONS FOR CONFERENCE TRIPS

The Board of Maa- ja vesitekniikan tuki ry. has handled applications concernig conference trips. All applications were rejected because of the pandemic situation.

You can apply a grant for participating a virtual conference. Fill the ”henkilökohtainen matka-apuraha-anomuslomake” in our web services by 31.5.2020. We’ll handle exeptionally all the applications. If a grant is awarded, the payment requires that we have received the signed papercopy of the application and a report.  

 

 
 
5.3.
2020
5.3.2020

PoDoCo apurahojen haku 2020

Vuoden aikana on kaksi hakua, kevään haku on 1.3.-15.4.2020. Ohjelmaan haetaan täyttämällä sähköinen hakemus PoDoCo:n verkkopalvelussa podoco.fi. Sivuilta löytyvät myös hakuohjeet ja infotilaisuudet.

Maa- ja vesitekniikan tuki rahoittaa ohjelmaa enintään 28.000 euron vuotuisella apurahalla. Rahoitettavan hankkeen tulee liittyä maa- ja vesiteknilliseen tutkimustoimintaan. 


PoDoCo-ohjelmaa rahoittavat Maa- ja vesitekniikan tuen lisäksi Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Liikesivistysrahasto, Helsingin Sanomain Säätiö, Svenska Kulturfonden, Svenska Litteratursällskapet i Finland, Tekniikan edistämissäätiö, KAUTE-säätiö, Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja Paulon säätiö. Käytännön toteutuksesta vastaa DIMECC Oy.

 

 
 
29.11.
2019
29.11.2019

Apurahan maksu 2019

Maa- ja vesitekniikan tuki ry pyrkii maksamaan apurahan vuoden 2019 aikana, kun tulostettu, päivätty ja allekirjoitettu raportti on toimitettu toimistoon 18.12.2019 mennessä. 

 
 
31.10.
2019
31.10.2019

Maa- ja vesitekniikan tuki jakoi tunnustuspalkintoja 70- vuotispäivänsä kunniaksi 25.10.2019

Professori Bjørn Kløven johtamalle vesitekniikan tutkimukselle Oulun yliopiston Vesi, Energia ja Ympäristötekniikan tutkimusyksikössä on myönnetty 30 000 euron palkinto. Yksikössä toimii 3 vesitekniikan tutkimusryhmää. Tutkimusyksikössä tutkitaan hydrologiaa, vesivaroja, vesitaloutta, vesihuoltotekniikkaa ja vesitekniikka laajasti. Viime vuosina pohjoisuus ja arktinen tutkimus on ollut keskeisessä roolissa Oulun yliopistossa. Vesitekniikan tutkimusryhmissä toimii noin 35 tutkijaa ja väitöstyöntekijää. 

Professori Olli Varikselle on myönnetty 10 000 euron palkinto. Professori Varis on vesi- ja ympäristöalan kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu osaaja. Erityisen tunnettu hän on Aasian kasvutalouksien alueella tekemästään tutkimuksesta. Myös hänen perustamansa ja johtamansa Vesi- ja kehitys –tutkimusryhmä on erittäin arvostettu maailmalla. Olli Variksen työ on ollut yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää. Hän on aktiivisesti osallistunut globaalien veteen liittyvien haasteiden ratkomiseen useissa YK:n alaisissa järjestöissä, kuten UNESCOssa. Hänellä on lukuisia luottamustehtäviä Aasian eturivin yliopistoissa, kuten Hongkongin yliopistossa ja Southern University of Science and Technologyssa Kiinassa. Varikselle on myönnetty kunniaprofessuuri Asian Institute of Technologyssa Thaimaassa. Suomessa Professori Varis on vaikuttanut laajalti myös tiedeyhteisön ulkopuolella, ja toiminut muun muassa Korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöasiantuntijaneuvoksena vuosina 2006–2015.Olli Varis valmistui tekniikan tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1991. Hän on työskennellyt Aalto-yliopistossa ja sen edeltäjässä Teknillisessä korkeakoulussa jo vuodesta 1983 lähtien ensin tutkijana ja vuodesta 2008 lähtien vesitalouden professorina. Vuonna 2015 Varis nimitettiin Matti Pursula -professoriksi, ja Aalto Distinguished -professoriksi vuonna 2019. Lisäksi hän on toiminut tutkimuksen ja innovaatioiden varadekaanina Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa vuosina 2013–2018. Variksen julkaisutoiminta on ollut hyvin mittavaa, ja töitä on julkaistu 14 eri kielellä. Hän on myös ansioitunut opettaja. Hän on ohjannut 10 väitöskirjaa ja johtanut Aalto-yliopiston Sustainable Global Technologies  koulutuskokonaisuutta vuodesta 2007 alkaen.

 
 


Hae apurahaa verkossa


Hae apurahaa, muuta tietojasi tai tee maksupyyntö. Kaikki kätevästi verkossa apurahapalvelussamme.

Lue Vesitalous-lehteä

etusivu-section2.jpg

Uusimman lehden teemana on vesihuolto.

Tutustu lehteen